Täällä yskitään ja pärskitään edelleen. Eilinen pyhitettiinkin sitten lähinnä sohvalle ja kirjalle. Ahmin koko Nälkäpeli-trilogian ensimmäisen osan. (Ja myös aika pitkälle jo kakkososaakin... Virheeni oli se, että nukkumaan mennessä ajattelin lukea kakkososasta ihan vain muutaman sivun, jotta näen, miten tarina jatkuu. Havahduin kahden ja puolen tunnin päästä siihen, että olin lukenut kirjasta kolmanneksen.)
Panem-niminen valtio tulevaisuuden Pohjois-Amerikassa on jaettu kahteentoista vyöhykkeeseen ja pääkaupunki Capitoliin. Capitolissa asuvat etuoikeutetut, joiden hyvinvointi revitään vyöhykkeillä asuvien ihmisten selkänahasta. Vyöhykkeet nousivat kerran kapinaan ja hävisivät. Rangaistukseksi kehitettiin Nälkäpeli, johon jokaisen vyöhykkeen on arvottava joka vuosi kaksi osallistujaa, yksi tyttö ja yksi poika.
Nälkäpelissä vyöhykkeiden arpomat pelaajat suljetaan vaativiin luonnonolosuhteisiin Areenalle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeinen eloonjäänyt on voittaja. Capitolin ja vyöhykkeiden asukkaat seuraavat pelin etenemistä televisiosta.
Vyöhykkeellä 12 asuvan Katniss Everdeenin pikkusisko, vasta 12-vuotias Prim arvotaan vyöhykkeen edustajaksi Nälkäpeliin. Katniss ilmoittautuu vapaaehtoiseksi pelastaakseen herkän siskonsa. Edessä on välitön ero perheestä, matka Capitoliin ja sieltä Areenalle. Katniss on tottunut selviytymään, mutta Nälkäpeli laittaa hänen kaikki taitonsa koetukselle.
Vyöhykkeen 12 toiseksi edustajaksi arvotaan leipurin poika Peeta Mellark. Katnissin ja Peetan suhteesta tulee mutkikas. Toisaalta jokin vetää heitä yhteen, toisaalta he taas tietävät, että vain yksi voi selviytyä pelistä voittajana. Kotiin vyöhykkeelle jää Katnissin paras kaveri, tuki ja turva Gale.
Ensimmäisen osan perusteella Nälkäpeli koukuttaa. Kirjassa kerrotaan tarpeeksi yksityiskohtia, joiden perusteella tulevaisuuden maailmasta maalautuu aika karu, mutta kiehtova kuva. Kirja ei kuitenkaan missään nimessä ole pitkäveteinen. Välillä sydän hakkasi ihan hulluna ja välillä oli kyyneleet silmissä.
Mietin pitkään, tilaisinko kirjat englanniksi vai suomeksi. Esim. Twilight-kirjoissa suomennos on jotenkin niin kökkö, että halusin lukea kirjat englanniksi. WSOY:n sivuilla oli kuitenkin Nälkäpelistä suomenkielinen lukunäyte, joka auttoi päätöksen teossa. Enkä kyllä keksi käännöksestä koko kirjan perusteellakaan mitään moitittavaa.
Ja sitten se tärkein kysymys: Peeta vai Gale? Nyt on vaikea sanoa, mihin suuntaan vaaka kallistuu vai päädytäänkö kirjassa johonkin aivan muuhun ratkaisuun.
En uskaltanut lukea arviotasi kun tarkoituksena on tarttua Nälkäpeliin joskus... Minua vähän harmittaa, kun ostin Twilightit suomeksi, onhan ne englanniksi ihan eri tasoa!
VastaaPoistaYritin kertoa mahdollisimman varovasti, etten paljastaisi liikaa. Seuraavista osista en varmaan uskalla kirjoittaa enää mitään, etten pilaa muiden lukukokemuksia. Mutta suosittelen tarttumaan. Nyt jo kolmas osa menossa :).
VastaaPoista