sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Valkosuklainen kirsikkapaistos


Nyt olisi mielessä aika monta postausaihetta, ja piti oikein pysähtyä miettimään, mistä aloittaisin. Aloitetaan siis tästä päivästä, tai oikeastaan tämänpäiväisestä jälkkäristä eli valkosuklaisesta kirsikkapaistoksesta.

Puhun nyt taas sitkeästi kirsikkapaistoksesta, vaikka kai tätä jonkinlaiseksi cherry crumbleksikin voisi sanoa. Tähän voi käyttää vähän happamampiakin kirsikoita, mutta ihan hyvää tästä tuli, vaikka käytin jotain belgialaisia makeita jumbokirsikoita. Tietysti sokerin määrää voi sitten vähän vähentää, jos käyttää makeita kirsikoita, mutta ei halua lopputuloksesta hirvittävän makeaa.

Valkosuklainen kirsikkapaistos 

1 l kirsikoita
1 rkl vehnäjauhoja
margariinia vuoan voiteluun

Päällinen:
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
50 g valkosuklaata

Poista kirsikoista kivet ja kannat. Laita kirsikat voidellut piirakkavuoan pohjalle ja sirottele niiden päälle ruokalusikallinen vehnäjauhoja. Pehmitä voi mikrossa. Sekoita voin joukkoon vehnäjauhot, sokeri ja rouhittu valkosuklaa. Murustele taikina kirsikoiden päälle. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pinta on saanut vähän väriä ja siitä on tullut rapea. Tarjoile hieman jäähtynyt paistos esimerkiksi vaniljajäätelön kanssa.


perjantai 29. heinäkuuta 2011

Ravintolavinkki Lempäälästä


Olemme asuneet paikkakunnalla puolitoista vuotta, ja nyt pääsimme vihdoin tutustumaan omaan paikalliseemme eli Villa Hakkariin. Villa Hakkarin chef de cuisine on Arto Rastas, joka isännöi myös mainetta niittänyttä tamperelaista Hellaa ja huonetta. Sisälle asti emme Villa Hakkarissa vieläkään päässeet, kun terassi oli aurinkoisena lauantai-iltana paljon houkuttelevampi.

Valitsimme ruoat menun Pieneen nälkään -osiosta eli niin sanotulta terassilistalta. Terassille olisi ilmeisesti saanut kuitenkin tilata mitä tahansa listan annoksia. Söin mehevän Villa Hakkarin kanahampurilaisen, nam. Ruokakuvasta ei tullut kovin laadukasta, kun mukana oli vain kännykkä. Ihan jokaiselle terassireissulle edes minä en jaksa raahata järkkäriä. Olen siis saanut tänä kesänä jo muutaman kommentin siitä, että "pitääkö sun aina olla heilumassa tuon kameran kanssa" :).


Esimerkiksi Ideaparkiin suuntautuvalla shoppailureissulla kannattaa ehdottomasti ajella muutama kilometri Lempäälän keskustan suuntaan ruokailemaan Kuokkalankosken rannalle. (Tämä ei sitten ollut mikään maksettu mainos. Ideaparkin ravintolatarjonta vaan on mielestäni aika tylsä, joten ruokaelämyksiä kannattaa etsiä jostain muualta.) Aukioloajat kannattaa tarkistaa ravintolan sivuilta, ja talvisaikaan ravintola käsittääkseni palveleekin vain tilauksesta.

Villa Hakkarista pyöräilimme Kuokkalan museoraitin kautta kotiin. Olimme niin myöhään liikkeellä, että museot eivät olleet enää auki. Alue vaikutti kuitenkin tosi viehättävältä, ja sinne täytyy ehdottomasti joskus palata. Alueelta löytyy muun muassa kauppamuseo, suutarimuseo ja pajamuseo.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Pirun linnassa

Yhtenä iltana päätimme hieman avartaa tietouttamme nykyisestä kotipaikastamme ja kapusimme Kuljun Paistinkulmalla sijaitsevaan Pirunlinnaan. Pirunlinna on muinaislinna eli linnavuori eli mäen päälle rakennettu muinainen puolustusvarustus, joka on luultavasti yli tuhat vuotta vanha.

Kun puolustusvarustuksen muinainen käyttötarkoitus unohdettiin, kansa alkoi pitää sitä pirujen rakentamana ja heidän asuinpaikkanaan.

Puuston takia Pirunlinnan korkeutta tai vallien muotoa on nykyään vähän vaikea hahmottaa. Wikipedia tietää, että vuosien saatossa miehenkorkuisesta kivivallista on vieritetty pois kiviä, joten ihan entisten aikojen loistossaan se ei enää ole.

 
Alla itse Piru linnassaan :). Oikeasti poseeraamista rakastava bloginpitäjä kököttää kallionkolossa. 
 


Reitti Pirunlinnaan oli ainakin minun mieleeni, sillä matkalla sai lähietäisyydeltä ihailla muun muassa näitä:



Pyyhkeitä joudun antamaan siitä, että mielestäni reittiä (varsinkaan sen alkukohtaa) ei ollut merkitty mitenkään selkeästi. Hevostalli oli laittanut parkkipaikalta lähtevälle tielle kaikenlaisia kylttejä, joissa luki yksityisalue ja asiaton oleskelu kielletty. Kuitenkin Pirunlinnan viitat ohjasivat kävelemään koko tallialueen läpi. Lisäksi polulla alkumatkan kainaloihin saakka ulottuva heinikko kaipaisi ehkä jotain raivaus- tai niittotoimenpiteitä.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Kesäkurpitsasta keittoa

En ole ikänä ollut kovin kiinnostunut puutarhan hoidosta... Kaikki se kitkeminen ja  kyykkiminen ja multa kynsien alla :). Nyt minulla on ensimmäistä kertaa oma piha, ja ehkä minäkin vielä hurahdan oikein kunnolla tähän puutarhurointiin. Tällä hetkellä olen kyllä tällaisten aika helposti tuotettavien raaka-aineiden kuten kesäkurpitsan, yrttien ja raparperin ystävä. Tuskinpa harrastus tästä kauheasti laajentuu, mutta nyt on vaan niin mahtavaa, kun voi hakea raaka-aineita omasta pihasta.


Kesäkurpitsa vaikuttaa aika satoisalta, joten olen jo päässyt sitä käyttämään ruoanlaitossa. Ensimmäinen grillattiin, toisesta tehtiin keittoa, jonka resepti tulee tässä:

Kesäkurpitsakeitto
(noin neljälle)

2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
voita kuullottamiseen
1 rkl vehnäjauhoja
4 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
450 g kesäkurpitsaa paloiteltuna
1 1/2 dl kermaa
1/2 dl valkoviiniä
2 rkl tuoretta tilliä tai 2 tl kuivattua tilliä
ripaus sokeria
ripaus mustapippuria
suolaa maun mukaan

Hienonna salottisipulit ja valkosipuli ja kuullota ne voissa kattilassa. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja kääntele hetki. Lisää vesi, kasvisliemikuuutio ja pilkottu kesäkurpitsa. Keitä kurpitsapalat pehmeiksi ja soseuta keitto esimerkiksi sauvasekoittimella. (Mikäli haluat keitosta hieman sakeampaa, kaada tässä vaiheessa osa keitinliemestä erilliseen astiaan ja lisää sitä keittoon tarpeen mukaan.) Kaada mukaan kerma ja valkoviini ja sekoita vielä hetki sauvasekoittimisella, jotta keitosta tulee kuohkeaa. Anna keiton lämmetä vielä hellalla pari minuuttia. Lisää tuoretta tilliä, ripaus sokeria, mustapippuria sekä suolaa maun mukaan.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Taina the Catsitter

Pääsin toimimaan lomailun ohessa myös kissavahtina eli catsitterinä :). Oikeastaan se meni niin, että veljen ja hänen tyttöystävänsä oli vaikea pitää minua poissa kodistaan, kun menivät hankkimaan uuden kissanpennun. Pikkuinen oli aluksi vähän arka, mutta vilkastui kyllä nopeasti. Aikamoinen sylikissa ja kehruukone tästä varmaan tulee.

Söpiksen nimi on viimeisten tietojen mukaan Viski. Jos minä olisin saanut päättää, olisin antanut pennun nimeksi Omar, sillä se on ihan Omar-karkin värinen :).

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Raparperit mehuksi


Raparperia puskee aina vaan. Luulin aikaisemmin, että raparperia voi käyttää vain alkukesän, mutta nyt luin, että satokausi voi kestää jopa elokuulle, jos raparperia käyttää koko ajan ja se tekee uusia varsia. Isoja puumaisia varsia ei tietenkään kannata käyttää, sillä ne eivät maistu hyviltä.

Nappasin siis tänään pihan raparperista nuorimmat ja ohuimmat varret mukaani ja päätin vihdoinkin kokeilla raparperimehun tekemistä. Heitin mehukattilaan myös rasian viime kesänä pakastettuja mansikoita.

Raparperi-mansikkamehu

n. 9 dl raparperia
n. 5 dl mansikoita
6 dl vettä
1 dl sokeria

Pilko raparperit kuorineen pieniksi paloiksi. Mittaa kattilaan vesi, raparperit ja mansikat ja anna kiehua hiljalleen puoli tuntia. Siivilöi mehu ja kaada takaisin kattilaan. Lisää sokeri ja anna sen liueta. Valmista mehua voi laimentaa maun mukaan. Itse laimensin suunnilleen suhteessa 1 osa mehua, kaksi osaa vettä.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Mansikkapavlova


Pavlova on ehkäpä parasta, mitä mansikoista voi tehdä.

Tämän pavlovaohjeen olen bongannut alun perin muistaakseni Nigellalta. Nigellan ohjeessa taidettiin käyttää passionhedelmää, mutta itse olen tehnyt tätä useimmiten mansikoista. Jotta pavlovasta saa juuri oikeanlaisen, marenki vaatii melkoisen määrän vatkaamista ja tuon teelusikallisen valkoviinietikkaa. Itselläni ei ole yleiskonetta, joten teen tätä useimmiten vanhempieni luona, heillä kun tuo kyseinen laite on. Mutta onnistuu tämä myös sähkövatkaimella, jos vaan käsi ei väsy :).

Marenkipohja


4 valkuaista
250 g sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl maissijauhoa
1 tl valkoviinietikkaa

Päälle

3 dl kermaa
mansikoita

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Ala lisätä sokeria valkuaisvaahdon joukkoon ruokalusikallinen kerrallaan ja jatka koko ajan vatkaamista. Vatkaa, kunnes koko sokerimäärä on lisätty ja seos tuntuu sormien välissä pehmeältä (ei siis yhtään rakeiselta). Tässä kohtaa viimeistään huomaa, miksi yleiskone on pavlovan teossa kätevä apuri. Nostele vaahdon joukkoon lopuksi vaniljasokeri, maissijauhot ja valkoviinietikka. Levitä marenki leivinpaperin päälle pyöreäksi levyksi, jonka halkaisija on noin 20 - 25 cm. Huomaa, että marenki paisuu hieman uunissa. Laita marenki uuniin ja laske uunin lämpötila 150 asteeseen. Paista noin tunti. Tavoitteena rapea pinta ja hieman venyvä vaahtokarkkimainen sisus.

Kun marenki on paistettu ja jäähtynyt, vatkaa kerma vaahdoksi ja levitä se marenkipohjan päälle. Koristele haluamallasi määrällä mansikoita.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Uimaan!





Veljen Eppu-koira on melkoinen uimamaisteri, joka hakisi väsymättä keppiä vedestä varmaan vaikka koko päivän. Oli pakko tulla hetkeksi auringonpaisteesta sisälle jakamaan kuvasarja Epun vauhdikkaasta syöksystä veteen kepin perään :).


Ja kun keppi on noudettu, on syytä kuivatella itseään hieman. Aurinkoista päivää kaikille!

torstai 14. heinäkuuta 2011

Strutseja tapaamassa


Eilen maakuntamatkailimme Pälkäneelle Syrjysen strutsitilalle tapaamaan tällaisia veijareita.




Reilun viikon ikäiset strutsinpoikaset näyttivät ihan siileiltä.

Strutsien lisäksi lähietäisyydeltä pääsi tutustumaan muun  muassa kuusipeuroihin...


... ylämaan karjaan...

... ja kaneihin.

Strutsitilalta matka jatkui Laitikkalan makukylään, jossa poikkesimme Kesänmaku-myymälässä ja Rönnvikin viinitilalla.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Yrttitarhan satoa: ¡Mojitos!


Paljastettakoon nyt kaikelle kansalle, miksi olen niin innokas yrttiviljelijä ja erityisesti mintun viljelijä. Mojito-reseptejä on netti väärällään, mutta minä teen omani näin. Täysin oikeaoppinen tämä ei taida olla, mutta siitä viis veisaan :).

Mojito

n. 1 rkl ruokosokeria tai maun mukaan (jos käytät Spriteä, sokeria voi olla vähemmänkin)
noin 10 mintunlehteä
puolikas limetti
4 cl rommia (esim. Havana Club)

jäämurskaa
Spritea tai kivennäisvettä

Laita lasin pohjalle sokeri, lohkottu lime ja mintunlehdet. Hiero aineksia esimerkiksi lusikalla, jotta limetistä ja mintusta irtoaisi makua. Lisää lasiin rommi. Täytä lasi jäämurskalla ja lisää hieman Spritea tai kivennäisvettä. Sekoita ja nauti aurinkoisella terassilla.

Kutemajärvellä

(Kuva: Eeva)

Eilen suuntasimme auton nokan kohti Orivettä, ja katsokaas, miten suloista mökkiseuraa saimme: pikkuruinen Elvi-mopsi. 


Kodan grillissä kokki valmisti meille vartaita, joissa oli kanaa, halloumijuustoa ja tuoretta ananasta. Folionyyteissä kypsentyivät kasvikset ruohosipulituorejuuston kanssa. Lisäksi vielä makkaraa ja fetasalaattia, niin johan mahat täyttyivät. Jälkkäriksi (ja vähän kyllä jo alkupalaksikin) kirsikoita.





Oli siellä Lillikin, joka taisi vähän loukkaantua, kun pentu vei koko mökkeilyseurueen huomion. Tässä Lilli vilvoittelee saunan jälkeen mökin terassilla.


Tässä todiste, miksi allekirjoittaneen ei kannata kalastaa muulla kuin mato-ongella. Yksi heitto ja heti tällainen saalis. Jonkinlainen järviruokokala tämä taitaa olla...

Mökkeily väsyttää.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Tylliä hameiden alle


Ensimmäisellä lomaviikolla sain voikukkamekon lisäksi askarreltua myös pitkään kaipailemani tyllialushameen. Yksinkertainen ohje löytyi Seinäruususen blogista. Tein omasta alushameestani vähän lyhyemmän, sillä tarvitsen sitä lähinnä polvipituisten mekkojen kanssa. Enkä nössöyksissäni laittanut kuin yhden kerroksen tylliä... Katsotaan nyt, miltä tämä vaikuttaa käytössä, voihan niitä kerroksia lisätä sitten myöhemmin. Alareunan voisi vielä viimeistellä kanttinauhalla, niin tylli ei repisi kaikkia sukkahousuja rikki. Toisaalta tykkään myös tuosta viimeistelemättömästä reunasta, jos se vähän pilkottaa hameen alta.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Voikukkia mekossa


Ensimmäiset lomapäivät olivat vähän pilvisiä, joten työkaverin lainaaman Surrur. Tee oma marimekkosi -kirjan innoittamana tartuin pitkästä aikaa ompelukoneeseen ja saumuriin. Viime vuosina olen siis päärmännyt lähinnä verhoja, joten oli aika jännittävää yrittää ommella vaatteita. Yllättävää kyllä, valmista syntyi ja vielä sellaista, mitä luultavasti kehtaa käyttää julkisellakin paikalla :).

Surrur-kirjasta malliksi valikoitui Minuuttimekko. Työkaveri oli jo omansa ommellut ja liihotteli se päällä töissä, joten samaa mallia oli pakko päästä testaamaan. Alkuperäisessä versiossa oli vyötärölle ommeltu kuminauhakuja, mutta minä apinoin omaani työkaverin vyöidean. Kiitos, Lotta, sekä kirjan lainasta että ideasta :).

Mekon kangas ei nyt ole Marimekkoa, mutta jotain vanhaa verhokangasta kuitenkin :). Voikukkakuosi on aika hauska. Minuuttimekosta on jo toinenkin versio tekeillä, sillä äiti halusi samanlaisen.

Alla vielä kuvasatoa kävelykierrokselta äidin puutarhassa.






keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Ranskalainen manikyyri


Kävin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni käsihoidossa. Kynnet viilattiin, kynsinauhat siistittiin, kädet kuorittiin ja hierottiin ja lopuksi lakattiin kynnet. Halusin perinteisen ranskalaisen manikyyrin, koska en osaa tehdä sellaista itse (ja koska en viedä tiedä, mitä laitan päälle lauantaisiin juhliin, joten lakan sävyä ei voinut mätsätä mekkoon). Kynsien kuvaaminen oli kyllä todella hankalaa. Äiti vielä kehtasi nauraa, kun hypin äsken ympäri pihaa kameran kanssa ja koitin saada onnistunutta kuvaa.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Vuohenjuustolla ja yrteillä täytettyä broileria ja mozzarella-nektariinisalaattia


Onpas tämä ensimmäinen lomaviikonloppu ollut kiireinen. Olen istuskellut Takomon terassilla, saunonut kaverin luona, käynyt kaupungilla metsästämässä kummipojalle kastelahjaa, hakenut thaimaalaisesta take away -ruokaa, käynyt tallilla katsomassa kouluratsastuskisoja, käynyt uimassa, istunut iltaa toisen kaverin luona, käynyt kummipoikani ristiäisissä ja askarrellut polttarialbumia. Tänä iltana tein myös ruokaa, siitä tarkemmin alla:

Vuohenjuustolla ja yrteillä täytettyä broileria

60 g vuohenjuustoa (esimerkiksi kuoreton President Fromage de Chevre on hyvää tähän tarkoitukseen)
2 rkl maustamatonta jogurttia
n. 3 rkl yrttejä silputtuna (esim. basilikaa, persiljaa, oreganoa ja timjamia)
430 g maustamattomia broilerin fileitä (3 kpl)
cocktailtikkuja

Murenna vuohenjuusto kulhoon ja sekoita siihen jogurtti. Sekoita tahnan joukkoon silputut yrtit. Leikkaa broilerin fileisiin pituussuunnassa taskut, jotka täytät vuohenjuusto-yrttitahnalla. Sulje taskut cocktailtikuilla. Paista täytettyjä fileitä uunissa 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes broileri on kypsää. Fileiden kuivumisen uunissa voi välttää lisäämällä uunivuoan pohjalle esimerkiksi puoli desilitraa vesi-balsamicoseosta.

Mozzarella-nektariinisalaatti

salaattia
tomaatteja
nektariineja
mozzarellapalloja
basilikan lehtiä

Kastike:
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa

Huuhtele ja revi salaatinlehdet. Pilko tomaatit ja nektariinit. Puolita mozzarellapallot. Sekoita ainekset kulhossa tai lado ne kerroksittain laakeaan astiaan. Sekoita kastikkeen aineet ja valuta kastiketta salaatin päälle. Koristele basilikan lehdillä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...