Kirjanteko-opissa

Eilen kursseilin päivän Oltavalla Kangasalla ja opettelin pitkäpistosidoksen tekoa. Samalla tuli opittua muutakin uutta, sillä värjäsimme ja kuvioimme kansinahan itse.

Olen tehnyt aikaisemmin yhden kirjan länsimäisellä sidoksella ystäväni opastuksella, joten mikään ammattilainen en tosiaankaan ole. Varmasti tosiharrastajan silmään tässäkin tekeleessä on kaikkea pientä huomautettavaa, mutta itse en voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen.

Tykästyin pitkäpistosidokseen kyllä heti kerrasta. Tekeminen oli melko yksinkertaista ja lopputuloksesta oli tarkoituskin tulla vähän tuollainen rouhea. Sivujakaan ei leikattu, vaan ne revittiin.

Kansi koristeltiin sokkopainannalla. Kuviosta oli tosi vaikea saada kuvaa, mutta minun kirjani kannessa lukee siis "kevät kesä syksy talvi".

Vaikka pitkäpistosidoksen tekeminen on mielestäni yksinkertaisempaa kuin länsimaisen sidoksen, oli tässäkin silti useita työvaiheita. Huomasin myös, että sivujen repiminen ja erilaiset rei'ittämiset vaativat sormivoimia.

Pitkäpistosidoksella on myös mahdollista kuvioida kirjan selkämys. Me teimme tuollaisen aika perinteisen, mutta netistä löytyy kuvia esimerkiksi kirjoista, joissa pistoista muodostuu ristikkokuvio tai palmikko.

Ajattelin tätä mökille vieraskirjaksi. Että sori vaan äiti, nyt luultavasti näit jo tulevan äitienpäivälahjasi.