torstai 28. maaliskuuta 2013

Vitsoja ja tipuja


Olen yleensä huono laittamaan kotiin mitään kausi- tai juhlakoristeita... Tai oikeastaan olen huono ottamaan niitä pois. Saatan esimerkiksi pitää joulukoristeita täyden kierroksen eli seuraavaan jouluun saakka. Olen siis ratkaissut tämän jättämällä koristelemisen lähes kokonaan :).

Onneksi pääsiäiskoristeet sai kätevästi palmusunnuntaina lunastettua itselleen muutamalla suklaapatukalla. Onkohan tämä nyt sitä lapsityövoiman käyttöä...


Saimme myös kummityttömme isosiskolta, joka on ilmeisesti aika innokas pieni askartelija, kaksi söpöä pääsiäistipua.

Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Keskeneräistä

Käsityöt auttavat ilmeisesti sietämään omaa keskeneräisyyttä ja epäonnistumista. Minua keskenräisyys ei tiettyyn pisteeseen asti haittaa. Minulla voi olla monta kirjaa ja monta käsityötä kesken. Saatan aloittaa jotain ja jatkaa sitä esimerkiksi vuoden päästä. Kun siivoan keittiötä, saatan mennä yhtäkkiä laittamaan pyykkejä tai katsomaan hetkeksi telkkaria. Mutta taustalla on kuitenkin koko ajan se ajatus, että tästä tulee JOSKUS valmista. Epäonnistuminen minua sitten ärsyttääkin yli kaiken, ja aika usein jonkun asian jättäminen kesken menee mielessäni epäonnistuminen-kategoriaan. Ymmärrän kyllä, että joskus on parempi jättää kesken, kuin punnertaa jotain väkisin valmiiksi... Varsinkin jos asian valmistumisella tai valmistumatta jäämisellä ei ole oikeasti sen suurempaa merkitystä kenellekään, ei edes minulle itselleni. Maailma ei tuhoudu tai pelastu perusteella, saanko logovisan "valmiiksi" (eli kaikki tasot pelattua läpi) vai ei :). Mutta omaa ajattelua on välillä vaikea muuttaa.

Santtu haastoi blogissaan paljastamaan keskeneräiset käsityöt, joten tässä tulee. Minulla ei ole tällä hetkellä kesken kuin kaksi neuletta, joten älkää pelätkö, tästä ei tule kilometripostausta.

Molempien neuleiden suhteen on tullut totaalinen stoppi. Ollessani monta viikkoa kipeänä sain muutaman neuletyön valmiiksi ja näitäkin eteenpäin ihan urakalla. Sitten kun tervehdyin ja pystyin taas tekemään muutakin kuin istumaan sohvannurkassa, neulominen ei kiinnostanut enää pätkääkään. Kai tämä kevätkin vähän vaikuttaa. Ei tee enää niin paljon mieli kääriytyä villaan :).

Variation on a Buttercup
Melkein valmis. Melkein. Puuttuisi enää viimeistely helmasta ja hihansuista. Mutta. Lanka on melkein loppu, ja sitä pitäisi käydä hakemassa lisää. Ylivoimaista.


Lankana on tuollainen laventelinharmaa Drops Alpaca. Neuleesta vaikuttaisi kyllä tulevan ihanan kevyt ja muutenkin tosi kiva, eli nyt on ryhdistäydyttävä.

Rick-sukat
Cookie A:n Rick-sukat näyttävät kirjan kuvissa oikein kivoilta, mutta... Jotenkin nämä tökkivät. Ehkä se on tuo lanka. Neuloin siitä aiemmin jo yhden sukan, mutta siitä ei tullut hyvä. Luulin syyn olevan liian isoissa puikoissa, joten purin tekeleen, vaihdoin pienempiin puikkoihin ja aloitin uuden mallin. Nyt tuo toinen sukka on vain tehtävä loppuun, vaikka ei siitä ehkä täydellistä tule nytkään.


Lankana poltetun oranssin värinen mysteerisukkalanka. Näköjään olen tuosta työstä jo ryövännyt puikotkin johonkin muuhun ja jättänyt silmukat pyöröpuikollle odottamaan...

Nyt sitten katsotaan, josko saisin uutta puhtia näiden tekemiseen. Onko teillä jotain kesken?

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Minulla on ennakkoluuloja sellaisia kirjoja kohtaan, joilla on kaksi kirjoittajaa. En usko, että kaksi kirjoittajaa voi saada aikaan yhtenäisen lopputuloksen. Kirjeistä koostuvia kirjoja kohtaan minulla vasta ennakkoluuloja onkin. Minun kokemukseni mukaan kirjeet kirjoissa ovat yleensä tylsiä ja täynnä pohdiskelua olemassaolosta.

Onneksi on ystäviä, joilla tuollaisia ennakkoluuloja ei ole ja jotka työntävät käteeni välillä sellaisiakin kirjoja, joita itse en tulisi ikinä valinneeksi.


Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville koostuu kirjailijatar Juliet Ashtonin kirjeenvaihdosta. Toinen maailmansota on juuri päättynyt. Juliet kiertää kirjan alussa ympäri maata tuoreimman kirjansa lukutilaisuuksissa. Julietille kirjoittaa muun muassa hänen kustantajansa ja hyvä ystävänsä Sidney Stark ja tämän sisko Sophie.

Eräänä päivänä Juliet saa kirjeen Dawseylta, tuntemattomalta mieheltä Kanaalisaarilta. Siitä alkaa tiivis kirjeenvaihto, jonka kautta Juliet saa kuulla monia tarinoita Guernseyn saaresta ja sen omalaatuisista asukkaista.
Nimeni on Dawsey Adams ja asun maatilallani St. Martinin kunnassa Guernseyllä. Tiedän teistä, koska minulla on teille taannoin kuulunut kirja Elian valitut esseet, jonka kirjoittajan oikea nimi oli Charles Lamb. Teidän nimenne ja osoitteenne oli kirjoitettu etukannen sisäpintaan. 
Guernsey oli sodan aikana saksalaisten miehittämä. Saksalaisia hämätäkseen asukkaat tulivat sattumalta perustaneeksi lukupiirin. Juliet alkaa kirjoittaa artikkelia saarelaisten kokemuksista ja pyytää Dawseyn lisäksi muitakin lukupiiriläisiä kirjoittamaan itselleen. Lopulta Juliet matkustaa itse saarelle.

Ahmin kirjan muutamassa päivässä. Kirjeet olivat hauskoja, koskettavia ja mukaansatempaavia. Kirjan vahvuus oli siinä, että henkilöhahmot olivat toisistaan poikkeavia, mikä teki myös kirjeistä kiinnostavia. Vaikka kirjassa käsiteltiin vakaviakin aiheita, se oli kuitenkin aika kevyttä luettavaa ja lopuksi jäi hyvä mieli.



keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Mariannemuffinit


Olenko koskaan sanonut, että blogit ovat ihania? Maanantaina oli leipomisfiilis. Poskiontelon punkteeraus ei mennyt millekään "mukavimmat lääketieteelliset toimenpiteet top 10" -listalle, joten illalla oli pakko saada jotain hyvää korvaukseksi kivusta ja ahdistuksesta. Kuin tilauksesta Dr Sugarin ihanaiset leipurit olivat julkaisseet suklaapisaramuffinien ohjeen. Jalostin ohjetta vähän käyttämällä mariannerouhetta, ja täytyy kyllä sanoa, että nämä suhteellisen helppotekoiset muffinit tyydyttivät makeannälkäni täydellisesti.

Jos haluatte nähdä kauniimpia muffinikuvia tai kauniimpaa koristelua, suosittelen kurkkaamaan reseptin alkulähdettä. Allekirjoittanut ei oikein tykkää pursottamisesta, joten koristelu oli lähinnä tuollaista lätkimistä. Onneksi se ei kai suuremmin vaikuttanut makuun :).

Mariannemuffinit

5 dl vehnäjauhoja
1 dl hienoa sokeria
1 dl fariinisokeria
3 tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
220 g voita
1½ dl maitoa
2 kananmunaa
150 g mariannerouhetta
50 g rouhittua suklaata

Sekoita keskenään jauhot, sokerit, suola ja leivinjauhe.

Ota toinen astia ja sulata voi mikrossa. Sekoita maito sulan voin joukkoon. Tämän jälkeen lisää joukkoon kananmunat.

Sekoita märät aineet kuiviin aineisiin ja sekoittele puuhaarukalla tai nuolijalla tasaiseksi taikinaksi. Kääntele joukkoon suklaa.

Annostele taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa n. 15 - 20 minuuttia. Taikinasta tulee 12 amerikanmuffinia, useampia jos käytät pieniä muffinivuokia.

Dr Sugar tarjoilee myös suklaakuorrutteen ohjeen. Itse oikaisin vähän ja kuorrutin muffinit jauheesta valmistetulla vaniljakreemillä.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Aurinkoenergiaa

Kolmen antibioottikuurin jälkeen olo on vieläkin vähän puolikuntoinen. Eilen ratsastustunnilla huomasi, että kunto on tippunut ihan nollaan. Mutta eikös sitä tavata sanoa, että pohjalta jos lähtee, niin suunta on vain ylöspäin... Joten eiköhän tämä tästä.

Tänään oli niin upea sää, että oli pakko päästä ulos. Meillä oli asiaa Tampereelle, joten päätimme samalla tehdä kävelyretken Näsijärven jäällä ja poiketa Siilinkarin talvikahviossa. Emme olleet aikeidemme kanssa yksin, mutta mahtuihan tuonne jäälle porukkaa.









Iltaruoaksi väsäsin meille Pastanjauhajien ohjeella soija-hunajalohta. Aasialaisvivahteinen lohi oli oikein hyvää ja mukavaa vaihtelua perinteiselle ranskankermalla ja purjolla päällystetylle uunilohelle.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Kaunis blogi -tunnustus

Sain Hapsuli-blogin Hannalta Kaunis blogi -tunnustuksen. Kiitos!


Tunnustuksen säännöt ovat: Pitää kertoa itsestään kahdeksan paljastavaa asiaa ja jakaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle bloginpitäjälle. Lisäksi tulee kopioida ylläoleva kuvasymboli.

Ajattelin ensin, että kahdeksan asian keksiminenhän on helppoa. Kuka nyt ei rakastaisi itsestään höpisemistä.  Ei se kuitenkaan ihan helppoa ollut, mutta tässä tulee kahdeksan varsinaista suurta paljastusta :).
  • Olen huono lämmittämään takkaa ja saan kuulla tästä säännöllisesti mieheltäni. Yleensä en muista, että takkaan pitäisi laittaa tuli. Tai jos muistan sytyttää, unohdan katsoa syttyikö se ja havahdun kahden tunnin päästä siihen, että tuli on sammunut heti alkuunsa. Jos tästä selvitään, unohdan yleensä lisätä toisen pesällisen puita. Sitten yleensä lopuksi unohdan vielä sulkea pellin, ja lämpö karkaa niille yksille linnuilla... Ja koko ajan olen luultavasti istunut sohvalla noin kolmen metrin päässä takasta.
  • Luen aina samanaikaisesti useaa kirjaa, ja käsitöitäkin minulla on aina useita kesken.
  • Tykkään tehdä asiat parhaimmalla mahdollisella tavalla ja tykkään tehdä ne loppuun tai "valmiiksi". Toisaalta varmaan ihan hyödyllinen luonteenpiirre, mutta välillä saattaa lipsahtaa pakkomielteen puolelle. Esimerkiksi: lataan uuden Angry Birds -pelin ja pelaan sitä niin kauan (tunti- ja päiväkausia), että olen läpäissyt kaikki kentät ja bonuskentät JA saanut niistä kaikista parhaan mahdollisen tuloksen eli kolme tähteä :).
  • Haaveilen salaa omasta hevosesta, vaikka tiedän, että tässä elämäntilanteessa oma hevonen on sula mahdottomuus.
  • Olen mieletön pelkuri, kun katson telkkaria. Nytkin taustalla pyörii Criminal Minds, ja minun on pakko nostaa kannettavan näyttöä telkkarin eteen, vaikka katson sitä vain puolella silmällä. Myös osa Greyn anatomian leikkaussalikohtauksista on liian rankkoja minulle, ja katselen niitä esimerkiksi tekeillä olevan käsityön neuloksen läpi.
  • Tykkään siististä kodista, mutta olen tosi huono ylläpitämään järjestystä ja vihaan siivoamista.
  • Haluaisin olla luova ja kekseliäs, mutta oikeasti taidan olla vain hyvä seuraamaan ohjeita. Haluaisin olla myös huolettomampi, mutta toisaalta haluaisin esimerkiksi hallita raha-asiani paremmin. Haluaisin osata piirtää, mutta toisaalta en kuitenkaan ikinä keksisi, mitä piirtäisin... Ehkä olen ihan hyvä tällaisena.
  • Olen aina rakastanut kirjoittamista, mutta jostain syystä blogin aloittamista pohdin melkein neljä vuotta.
Huijaan nyt vähän, enkä jaa tunnustusta eteenpäin, sillä melkein kaikissa lempiblogeissani on viime aikoina ollut tällainen kahdeksan asian haaste.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Vauvan siksakpeitto


Pikkusukkien ja -lapasten lisäksi jotain isompaakin on valmistunut. Tämä värikäs siksakpeitto meni ristiäislahjaksi eräälle pikkumiehelle.

Peiton värejä oli kyllä tosi hankala saada toistumaan kuvissa oikein. Mielestäni vieläkin tuo vihreä näyttää jotenkin todellisuutta hailukammalta, mutta kuviensäätötaitoni loppuvat tähän :).


Vauvan siksakpeitto

Lanka: Novita Nalle (turkoosi, limenvihreä, keltainen ja tummansininen)
Menekki: 200 g
Puikko: 4 mm
Ohje: Knitculture (löydetty Ravelryn kautta)
Muutokset: Tein peitosta yhden mallikerran ohjetta leveämmän.

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Sukkia pieniin jalkoihin

Tässä sairastellessa on valmistunut aika paljon neulomuksia. Yhdestä vähän isommasta työstä kuvia tuonnempana, mutta tässä ensin kolme pientä sukkaparia. Pieniä sukkia on kyllä kiva neuloa, kun niitä valmistuu nopeasti monet. Ja niihin saa kätevästi kulutettua lankakeränloppuja.


Vihreät vauvansukat:

Lanka: Novita Nalle
Menekki: 25 g
Puikot: 3 mm
Ohje: Simply Notable (Ravelryssa täällä)


Turkoosit vauvansukat

Lanka: Novita Nalle
Menekki: 27 g
Puikot: 3 mm
Ohje: Socks Street (Ravelryssa täällä)


Punaiset Wallander-sukat lapselle

Lanka: Novita Seitsemän veljestä
Ohje: Neulekirja. Tähkäpää ja muut lempineuleet
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...