Piparitalkoot ja vastaus haasteeseen

Tuluskukkaro-blogin Saturnina palkitsi minut, kröhöm, heinäkuussa Liebster Award -palkinnolla ja haastoi minut samalla vastaamaan 11 kysymykseen. Kiitän ja kumarran tunnustuksesta ja pahoittelen aikaansaamattomuuttani. Tässä kuitenkin vastauksiani, sillä on aina kiva päästä kirjoittamaan itsestään, ja eihän siitä heinäkuusta nyt niin kauan vielä ole. Samaa vuottakin edelleen eletään.

Maku-lehden ohjeella marmoroidut piparit. Näistä tuli nättejä.

Tämän postauksen loppupuolella on vastauksia Saturninan kysymyksiin. Kuvituksena tässä postauksessa on viime viikonlopun piparitalkoiden satoa.

Teemana oli tänä vuonna selvästi eläimet.

Me ollaan nyt ystäväni kanssa kahtena vuonna pidetty yhteiset piparitalkoot. Viime vuonna otettiin rennosti ja kaikki meni putkeen. Tänä vuonna tietysti odotukset olivat kasvaneet (YouTubesta oli katsottu vähän liian monta piparienkoristelututoriaalia) ja mistään ei tietysti meinannut tulla mitään. Molemmat piparitaikinat olivat jotenkin vaikeita leipoa ja pikeerit olivat kaikkia liian paksuja ja koristelusta ei meinannut tulla mitään.

Onneksi kaverin kanssa vastoinkäymisetkin voi ottaa vastaan hihittäen. Ja koristella vaikka tällaisen possun (pardon my french):

Piparien koristelu lopetettiin puoliltaöin ja sitten tyhjennettiin vielä ruoalla aloitettu viinipullo. Seuraavana aamuna koottiin meidän metsäneläinasetelma ja saatiin jopa yksi pikeerikuusi ehjänä pystyyn... Illemmalla pikeerikuusta kohtasi kyllä harvennushakkuu, kun liikutin asetelmaa ja kuusi sortui. Mutta oli se kaunis niin kauan kuin sitä kesti :D.

Kokoamisvaiheessa kuusi oli vielä pystyssä. Huomatkaa myös snapsilasit, jotka pääsivät kerrankin hyötykäyttöön.

Ja sitten vastauksia niihin kysymyksiin:

Miksi päätit aloittaa bloggaamisen?

Blogi tuntui täydelliseltä tavalta yhdistää kaikki elämäni lempiasiat. Olen aina tykännyt kirjoittamisesta ja myös valokuvauksen saloihin olen päässyt töissä tutustumaan. Ruoanlaitto, leivonta, käsityöt ja kirjat ovat aina olleet elämässäni, on kiva kertoa niistä muillekin. Harkitsin blogin aloittamista pitkään ja hartaasti (eli varmaan ainakin viisi vuotta).

Mainitse kolme kaikkien aikojen suosikkiblogiasi.

Yksi pisimpään seuraamani blogi on varmaankin Nelliinan vaatehuone. Toinen itseäni suuresti inspiroinut blogi oli Voisilmäpeliä (Eeva Kolun aiempi blogi). Käsityöblogeista suurin suosikkini on ollut varmaan Jatta soheltaa (nykyisin Jatta Pauliina).

Oletko asunut jossain muualla kuin Suomessa ja jos, niin missä?

Opiskeluaikana asuin puoli vuotta Espanjassa Sevillassa, kun olin paikallisessa yliopistossa vaihto-opiskelijana.

Mikä on ollut onnistunein käsityösi?

Yksi viime aikojen onnistuneimmista on varmasti ollut virkattu Happypotamus, mutta on paljon muitakin, vaikea nimetä vain yhtä.

Entä pahin epäonnistuminen?

Ehkä ne kaikki keskeneräiset ovat tietyllä tavalla epäonnistuneita. Mutta mitään sellaista emämokaa ei nyt tule mieleen. Kaiken pystyy yleensä aina korjaamaan :).

Mitä muuta harrastat bloggaamisen ja käsitöiden lisäksi?

Hevosia, lukemista, leipomista, ruoanlaittoa ja joogaa.

Minkä hyvän kirjan luit viimeksi?

Cormac McCarthyn Kaikki kauniit hevoset. Karu ja kaunis kirja, hienosti suomennettu.

Mikä on paras stressinpoistokeinosi?

Tallilla käyminen. Hevosten kanssa ei kauheasti voi miettiä omiaan tai käy hassusti. On pakko keskittyä siihen, mitä tekee. Lisäksi saa olla ulkona raittiissa ilmassa ja kivojen tyyppien kanssa, mikäs sen mukavampaa.

Teetkö unelmatyötäsi?

Hmm, tämä onkin vaikea kysymys. Tykkään työstäni tosi paljon, mutta ehkä unelmatyö on silti liian voimakas sana. Tosin en kyllä nyt tältä istumalta osaisi edes nimetä omaa unelmatyötäni.

Mikä on lempisanontasi?

Kaikenlaisia hokemia on tarttunut mukaan matkan varrelta. Olisi helpompi nimetä inhokki, työelämässä usein käytetty "otatko sinä tästä kopin".

Mitä toivoisit sinulta kysyttävän? Kysy ja vastaa siihen.

Mikä on parasta juuri nyt? Lähestyvä joulu ja loma, uusi kännykkä, tulevat heppailut, viikonlopulle suunniteltu visiitti Jyväskylään.

Edelleen haastavaa

Taina vastaa saamiinsa blogihaasteisiin yli kaksi kuukautta myöhässä, osa II.

Sain blogihaasteen Vaihtoaskel hyppy -blogin Annekatariinalta. Syyskuussa. Kiitos kuitenkin, kun ajattelit minua :).

Säännöt:

Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on esittänyt.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haastajan tulee valita 11 blogia joissa on alle 200 lukijaa.
Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat.
Ei takaisin haastamista.

11 asiaa, jotka olet aina halunnut tietää minusta (tai sitten et):

1. Ajan paljon, koska työmatkani on yhteen suuntaan 65 kilometriä. Tykkään ajamisesta, moottoritiestä ja olen ehkä jollain tavalla ylpeäkin siitä, että olen ihan sinut autoni kanssa.

2. Autoillani on aina ollut nimet. Rakkain oli ehkä edellinen autoni Eetu, joka oli samanlainen kuin Edwardilla ekassa Twilight-leffassa. Ja nimettykin tietenkin sen mukaan :).

3. Olen huono raha-asioissa. Yleensä olen vain käyttänyt rahaa niin kauan kuin sitä on ollut ja sitten odottanut seuraavaa palkkapäivää. Tänä syksynä olen oikeasti havahtunut siihen, että mihin kaikki rahani katoavat. Nyt olen harrastanut tiukempaa taloudenpitoa, mutta se on kyllä tosi ahdistavaa...

4. Minun on vaikea piilottaa tunteitani, sillä kasvoistani näkyy yleensä aina, mitä ajattelen.

5. Olen myös vähän ärsyttävään kiukutteluun taipuvainen. Esimerkiksi jos en kiireessä löydä jotain tavaraa laukustani, saatan heitellä sen sisältöä ympäri eteistä. Yhtenä iltana myös potkaisin saunakiulun lauteiden alle, kun olin ripustamassa pyykkiä ja kaaduin saunajakkaralla. Ei se nyt mitenkään ollut sen kiulun syy, mutta kyllä se ehkä vähän helpotti.

6. Olen melkein joka paikasta aina muutaman minuutin myöhässä. Tai jos en myöhässä, niin ainakin saavun paikalle kiireellä. Paitsi jos olen erikseen päättänyt, että nyt olen sitten kanssa ajoissa. Harvoin kuitenkaan myöhästyn esimerkiksi bussista.

7. Olen ihan mahdoton vitkuttelemaan aamuisin sängyssä. Varsinkin viikonloppuisin saatan maata tunninkin aamulla sängyssä hereillä, kun en vain saa aikaiseksi nousta ylös. Arkisinkin harvoin pystyn nousemaan sängystä ylös heti kun kello soi, mutta en koskaan ikinä milloinkaan torkuta.

8. Yritän välttää kaikkien pelien pelaamista, sillä jään niihin koukkuun. Yhteen aikaan pelasin ihan hulluna Facebookissa timanttipeliä, sitten oli Angry Birds -vaihe, yhden joululoman vietin huitomalla Nintendo Wiillä Super Mario Galaxya...

9. Rrrrakastan vampyyrikirjoja. (Ja ehkä myös vähän tv-sarjoja.) Suosikkivampyyrini on Eric Northman. Tämä kohta on kyllä ehkä vähän haasteessa huijaamista, sillä kaikki blogiani joskus lukeneet taisivat jo tietää tämän.

10. Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Pääaineena yliopistossa minulla oli suomen kieli.

11. Olen yleensä nopea tekemään päätöksiä. Esimerkiksi viime keväänä pätkäisin hiukseni pitkistä aivan lyhyiksi yhtenä sunnuntaina, kun siihen tuli tilaisuus. Jos näen kaupassa jotain kivaa, ostan sen, enkä pohdi, että olisiko seuraavassa kaupassa jotain hienompaa.

Olin perjantaina katsomassa Tamperetalossa Prinsessa Ruususta.

Annekatariinan 11 kysymystä:

Mitä ruokaa olet tehnyt viimeksi?
Pähkinäpastaa. Ohje tulossa, toivottavasti siinä ei kestä yhtä kauan kuin tähän haasteeseen vastaamisessa :).

Onko sinulla kotieläin?
Ei ole. Tykkään kyllä eläimistä tosi paljon, mutta vielä sellainen ei ole meille muuttanut. Ehkä joskus.

Oletko käynyt avantouinnissa?
Olen käynyt. Olin edellisessä työpaikassa paljon tekemisissä vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja heidän kanssaan tuli käytyä joka talvi avantouintireissulla. Myös mökille tehdään aika usein avanto, mutta en ole kyllä mikään himoavantouimari.

Mitä kieltä haluaisit oppia puhumaan?
Italiaa. Olen kerran alkeet jo aloittanut, mutta sitten tuli vähän muu elämä tielle.

Oletko koskaan eksynyt metsään taikka vieraaseen kaupunkiin?

Tajusin juuri, että en ehkä ole ikinä kunnolla eksynyt. Tietysti joskus olen ajanut harhaan tai muuten vaan harhaillut tai ehkä ollut vähän eksyksissä, mutta ihan kokonaan eksynyt en. Ahdistava ajatus, että eksyisin.

Pelkäätkö pimeää?
Pakko tunnustaa, että vähän.

Mikä on suosikki TV-ohjelmasi?
Tällä hetkellä ehdottomasti Bones. Aivan loistavat hahmot ja ruumiiden tonkimisen lisäksi huumoria. Olen katsonut sitä vajaan kuukauden aikana yli kuusi tuotantokautta.

Mitä olisit aina halunnut tehdä, mutta et ole voinut taikka uskaltanut?
En nyt ehkä ihan aina, mutta muutaman vuoden olen ajatellut omaa hevosta. Järki sanoo vastaan, että rahat ei riitä.

Mitä tekisit, jos sinulla olisi ylimääräiset 10 000 euroa?
Ostaisin varmaan sen hevosen :). Tai sitten järki sanoisi taas vastaan, että millä rahalla ajattelit sitten elättää sitä hevosta. Ehkä siis vain ottaisin vähän vapaata töistä ja ostaisin lentoliput jonnekin...

Mikä kotitöistä on kaikista hauskinta?
Ruoanlaitto ja keittiössä puuhailu.

Mikä on lempivärisi?
Syksy tarkoittaa, että lempiväri on jostain luumun, violetin ja fuksian suunnalta.

Koska olen mattimyöhäinen (ja laiska), en nyt haasta ketään.

Arctips

Kännykän kautta huutelen täältä, hei. Ollaan viettämässä viikonloppua mun vanhempien luona. Täällä on hirveesti lunta! Sen nyt ei varsinaisesti pitäisi varmaan olla mikään uutispommi, mutta koska kotona maahan ei tainnut sataa yhtäkään lumihiutaletta, olen varustautunut viikonloppuun kätevästi matalavartisilla tennareilla. Täällä mua odotti kuitenkin siskon ja veljen hankkima yhdistetty synttäri- ja joululahja, joka kätevästi ratkaisi tämän ongelman. Olen himoinnut noita täällä entisellä kotipaikkakunnalla valmistettuja Arctips-huopikkaita siitä lähtien, kun ne tulivat markkinoille. Ja nyt semmoiset sain, vielä just oikean värisenäkin.

Haastavaa

Sain (kröhöm) elokuussa Höpötyksiä ja käsillä tekemistä -blogin Liilapöllöltä 11 kysymystä -haasteen (kiitokset vain), ja kas näin, kohtuullisen puolentoista kuukauden odottamisen jälkeen päätin vihdoin tarttua siihen.

Kuvituksena kännykällä napattuja räpsyjä viime kuukausien varrelta.

Täytin elokuussa pyöreitä vuosia. Sain lahjaksi muun muassa päänkokoisen tikkarin.  

Haasteen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta haasteen sait
2. Vastaa annettuihin kysymyksiin
3. Keksi 11 uutta kysymystä, jotka haluat antaa seuraavalle
4. Valitse viisi blogia, joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa

Synttäriviikonlopun vietin ystäväni kanssa Ikaalisissa Luomajärven hevoskievarissa. Ihana paikka :).

Liilapöllöltä saamani kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Lempivuodenaika ja miksi?
Kaikissa vuodenajoissa on viehätyksensä, mutta täytyy kai silti sanoa kesä. Silloin kaikki ovat jotenkin rennompia, ruoanlaittoa ja leivontaa varten on saatavilla kaikkea tuoretta, tallilla paarmat ovat pienempi paha kuin hytiseminen -15 asteessa, kuvaamiseen riittää valoa, saa lomailla...

Sain ystäviltäni lahjaksi kuohuviinimaistajaiset ja italialaista ruokaa upeassa seurassa. On kivaa kun on ystäviä, jotka tietävät, mistä tykkään :).

2. Mistä haaveilet juuri nyt?
Tällä viikolla itse asiassa toteutui yksi iso ja pitkäaikainen haave, mutta kerron siitä lisää lähiaikoina omassa postauksessa. Mutta haaveitahan riittää: oma islanninhevonen olisi varmaan listalla ykkösenä tällä hetkellä.

3. Uskotko kohtaloon?
Jollain tasolla kyllä. En ajattele, että kaikki on ennalta määrättyä tai että ihminen ei voi vaikuttaa omaan kohtaloonsa, mutta uskon siihen, että esimerkiksi tietyt ihmiset tapaavat tietystä syystä.

Elokuussa käväisin myös laivalla työpaikan henkilöstöpäivillä. Meillä oli siellä henkilöstön virkkaushaaste, joka onnistuikin aika upeasti. Nyt voin myös sanoa virkanneeni yökerhossa. Lisää isoäidinneliöhaasteesta voi lukea työkaverini Pirjon blogista. 

4. Kerro jokin muisto lapsuudestasi?
Lapsena oli perhepäivähoitajalla naapurissa. Perhepäivähoitajan tytär söi raakoja makaroneja. Minä en ollut koskaan sellaisia maistanut ja sain myös muutaman. Ilmeisesti raaka makaroni oli minusta syötäväksi kelpaamaton, sillä pidin hyvänä ideaa työntää makaroni nenääni. Makaroni tietenkin juuttui sinne... En muista, mistä äitini hälytettiin paikalle, mutta joka tapauksessa lähdimme muistaakseni taksilla ajamaan terveyskeskukseen. Siellä pääsin lääkärin huoneeseen, jossa makaroni putosi itsestään nenästäni.

5. Missä näet itsesi 5 vuoden kuluttua?
Tämähän on työhaastattelujen vakkarikysymys ja minusta aina hirveän vaikea. En tiedä, olenko jotenkin päämäärätön ihminen, mutta uskon, että olen 5 vuoden päästä juuri siellä missä minun pitääkin olla. Ainakin jos teen asiat niin kuin minusta tuntuu hyvältä.

Myös vähän pienemmällä paatilla tuli ajeltua, kun mieheni hankki loppukesästä oman veneen. Tässä kurvaillaan Valkeakoskea kohti.

6. Tapahtuma, jota et voi unohtaa?
Sellaisia on varmaan paljonkin, sillä minulla on todella hyvä muisti. En halua nyt sanoa jotain yhtä tiettyä tapahtumaa, mutta kaikki ystävien kanssa vietetyt hauskat hetket, jolloin on saanut nauraa vatsalihakset kipeinä ja melkein pissat housuissa jollekin tyhmälle asialle, ovat muistamisen arvoisia. Totta kai on surullisiakin juttuja, joita ei voi unohtaa.

7. Lempimusiikkisi?
Justin Timberlake on soinut viime aikoina ahkerasti, vaikka yleensä olen vähän raskaamman musiikin ystävä.

8. Mitä teit eilen klo 20?
Lähdin kaupungista, jossa olimme tehneet tuloksettoman ostoskierroksen etsien miehelle pikkutakkia.

9. Taito jonka haluaisit oppia?
Esteratsastus ehkä nyt päällimmäisenä tulee mieleen. Kahden viime hyppykerran saldona putoaminen paskaläjään ja toinen todella läheltä-piti-tilanne. Haluaisin myös olla jotenkin visuaalisempi ihminen ja osata piirtää muutakin kuin tikku-ukon.

Syyskuussa istuin yhden päivän olympiastadionilla Hevoset stadikalla -tapahtumassa. Kuvassa kurvailevat poni-gp:n voittajat.

10. Jos saisit olla päivän kuka tahansa, kuka olisit ja miksi?
Oletan, että hahmon ei tarvitse olla todellinen, joten valitsen Diana Gabaldonin Matkantekijä-sarjan Clairen. Ehkä mieluiten siltä ajalta, kun hän ensimmäisen kerran siirtyy ajassa ja tapaa Jamien :).

11. Mitä ajattelit tehdä seuraavaksi?
Valita tähän postaukseen kuvat, ripustaa pyykit kuivumaan, viikata puhtaat pyykit kaappiin, pestä hampaat, lukea ehkä vähän kirjaa ja mennä nukkumaan.

Olen päässyt taas muutaman kerran hevosrakkauteni Fífillin (oikealla) selkään. 

Olen ehkä vähän tylsä, mutta tämä haaste on jo jonkin aikaa kiertänyt, joten en nyt jatka sitä enää eteenpäin.

Maastopotkupyöräilyä ja istutuspuuhia

Tänään työpaikan kehittämispäivän päätteeksi lähdimme virkistäytymään Evon luontoon maastopotkupyörillä eli kickbikeilla. Odotin jotain rentoa potkuttelua metsässä, mutta huhhuh... Me mentiinkin aika kovaa. Tai ainakin jotkut meistä meni. Ne etujoukot. Peräpää halusi lähinnä hylätä potkupyörän lähimpään puskaan ja jatkaa matkaa kävellen. Olihan tuo ihan hauska vekotin sitten kun päästiin tasaiselle ja sai vähän kiinni tekniikasta ja rytmistä. Mutta ehkä vähän liian rankkaa yhdelle ilmeisen rapakuntoiselle Tainalle :).

Virkistystä muuten todellakin potkupyöräillessämme saimme, sillä koko aamupäivän kuumana porottanut aurinko vaihtui ukkoseksi, vesisateeksi ja raekuuroksi. Ja kirjaimellisesti kun olimme palanneet takaisin lähtöpaikkaan, sade loppui ja aurinko tuli taas esiin.

Ainakin maisemat olivat upeat. Tauolla rohkeimmat pulahtivat järveen.

Työpäivän jälkeen kurvasin vielä puutarhalle ostamaan kesäkukkia. Amppeleihin miljoonakelloja...

Isoon ruukkuun verenpisaraa...

... ja hopeaputousta.

Terassille parvekelaatikoihin lumihiutaletta ja jotain hienoa punaista kukkaa, jonka nimeä en enää muista :).

Kevätviikonloppu

Heipä hei! Onko teillä ollut mukava viikonloppu? Minä kävin eilen kyllästämässä itseni kalanhajulla Tampereen kalamarkkinoilla. Minä söin lohta ja mies muikkuja. Jälkiruoaksi nautittiin Laukontorin torikahvila Kahvelin vohvelit mansikkahillolla ja kermavaahdolla. Tykkään muuten tosi paljon noista Laukontorin vohveleista, ne ovat niin ihanan rapeita. Suosittelen testaamaan.

Samalta reissulta tarttui mukaan Acqua di Gioian uusi kesäversio. Ostin talvella originaalin ja nyt menin erehdyksessä nuuhkaisemaan tuota kesäversiota. Se on ihanan kevyt ja sitruksinen, joten yksi pulloista pääsi kassan kautta uuteen kotiin.

Nyt on sitten tämäkin nähty: postasin juuri käsityö- ja ruoka-aiheiseen blogiini kuvan autostani. Mutta katsokaa, miten hienosti nuo hennon turkoosit hajuvesipullot sointuvatkaan autooni, jonka läträsin päivällä puhtaaksi. Nimenomaan läträsin, sillä kastuin hommassa itsekin melkein läpimäräksi. Onkohan painepesuritaidoissani jotain parantamisen varaa... Esimerkiksi vanteita pestessäni onnistuin suuntaamaan pesurin niin, että kaikki vesi räiskyi takaisin naamalleni.

Eilisellä kalamarkkinareissulla poikkesin myös optikolla tilaamassa itselleni uudet aurinkolasit voimakkuuksilla. Tajusin juuri, että myös uudet petrooliin vivahtavat lasini tulevat sointumaan täydellisesti autooni :D.

Leskenlehdet ovat joka vuosi yhtä ihania. Nyt niitä on jo rinne täynnä. Haravoidessani huomasin, että ainakin ruohosipulia puskee jo innolla yrttipenkissä. Ja raparperin söpöjä mukuloitakin näkyy jo muutama.

Perjantai-ilta selkeni harmaan ja sateisen päivän jälkeen upean aurinkoiseksi. Tajusin ja opin ratsastustunnilla vihdoin yhden pikkujutun, joka on vaivannut minua kauan. Onnistumisen ilo on kyllä aika kiva tunne :). Ratsastaessa kaikesta pienestäkin eteenpäinmenosta kannattaa ottaa ilo irti, sillä monesti tuntuu, että sitä hinkuttaa samoja juttuja kerrasta toiseen ilman mitään edistystä.

Tässä ihanista ihanin suomenhevonen Sulo paistattelee päivää ja alla norjanvuonohevonen Elli kyselee, olisiko niitä porkkanoita vielä lisää.

Viikonlopun oikeastaan ainoa ärsytyksen aiheuttaja on ollut digijärkkärini. Akku on alkanut tyhjentyä selittämättömästi, ja lisäksi eniten käyttämäni objektiivin automaattitarkennus takkuilee. Pitänee ainakin hankkia uusi akku, ehkäpä kuskata koko kamera huoltoon. Älkää siis pahastuko, jos kännykkäkuvia nähdään blogissa lähitulevaisuudessa hieman normaalia enemmän.

Kyllä mäkin sitten, kerran kaikki muutkin

Kuva: Mira

Hankin vihdoin uuden puhelimen muutama viikko sitten ja olihan se Instagram heti pakko ladata. En tiedä, millaisia kuvia aion tuolla jakaa, mutta ideana olisi kyllä kuvailla tänne blogin puolelle edelleen järkkärillä. Heppakuvia olen näköjään aika monta jo napsinut.

Tarkoitus ei ole siis ladata kaikkia suttuisia neliökuvia tänne blogin puolelle, joten askartelin tuohon sivupalkkiin tuollaisen Instagram-syötteen. Jos lukijoissani on Instagramin käyttäjiä, minut löytää sieltä halutessaan nimellä taina_leh.

Alla oleva Tyhjätaskut-sarjan Maxin Instagram-määritelmä nosti kyllä hymyn huulille.

Paluu pääsiäiseen

Pääsiäisenä ei paljon kuvia otettu. Maanantaina otin sentään kameran käteeni, mutta siitä olikin akku tyhjä. Kuvaamisen sijaan pääsiäisenä purettiin vanha leivinuuni (tästä kyllä taitaa itse asiassa olla siskon kamerassa muutama kuva, mutta meikäläinen hakkaamassa sorkkaraudalla tiiliä hengityssuojain päässä on ehkä vähän liian pelottava näky), käytiin lumikenkäilemässä (yllättävän rankkaa), rapsuteltiin lemmikkejä (ja jahdattiin laihoin tuloksin hiirtä mökillä), käytiin ratsastamassa sekä kummityttöä ja mummoa moikkaamassa. Nautittiin auringosta ja heitettiin koiralle palloa. Sunnuntai-iltana minulta napsaistiin myös aika iso kasa tukkaa pois :).

Tässä muutamia kännykkään tallentuneita räpsyjä. Hyvä pääsiäinen.

Aurinkoenergiaa

Kolmen antibioottikuurin jälkeen olo on vieläkin vähän puolikuntoinen. Eilen ratsastustunnilla huomasi, että kunto on tippunut ihan nollaan. Mutta eikös sitä tavata sanoa, että pohjalta jos lähtee, niin suunta on vain ylöspäin... Joten eiköhän tämä tästä.

Tänään oli niin upea sää, että oli pakko päästä ulos. Meillä oli asiaa Tampereelle, joten päätimme samalla tehdä kävelyretken Näsijärven jäällä ja poiketa Siilinkarin talvikahviossa. Emme olleet aikeidemme kanssa yksin, mutta mahtuihan tuonne jäälle porukkaa.

Iltaruoaksi väsäsin meille Pastanjauhajien ohjeella soija-hunajalohta. Aasialaisvivahteinen lohi oli oikein hyvää ja mukavaa vaihtelua perinteiselle ranskankermalla ja purjolla päällystetylle uunilohelle.