maanantai 24. syyskuuta 2012
Omenajäätelöä ilman jäätelökonetta
Huomenna pitäisi heti töiden jälkeen hypätä Kokkolaan suuntaavaan junaan. Enkä ole tietenkään vielä pakannut oikeastaan mitään. Pakkaamisen sijaan ajattelin tulla kertomaan, että omenajäätelö onnistui oikein mainiosti. Ja maistui hyvältä kinuskikastikkeen kanssa. First things first.
Omenajäätelö
9 melko pientä kotimaista omenaa
1 dl vettä
1/2 dl sokeria
6 dl kermaa
1 prk (397 g) kondensoitua maitoa
1 tl vaniljasokeria
Kuori ja kuutioi omenat. Keitä omenoita veden ja sokerin kanssa, kunnes ne hieman pehmenevät. Älä kuitenkaan anna niiden kiehua ihan soseeksi. Jäähdytä.
Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon kondensoitu maito ja vaniljasokeri varovasti käännellen. Kaada noin kolmannes jätskimassasta pakastuksen kestävään vuokaan tai rasiaan. Lusikoi päälle pehmeitä omenakuutioita. Kaada päälle toinen kolmannes jätskimassasta ja lusikoi päälle omenaa. Kaada loput jätskimassasta vuokaan ja lusikoi pinnalle loput omenakuutiot. Jäädytä vähintään 8 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään.
Tarjoa esimerkiksi kinuskikastikkeen kanssa.
(Alkuperäinen jätskiohje on siis ihanasta Dr Sugar -blogista. Olen itse tehnyt aiemmin samalla ohjeella lakritsijäätelöä. Nam.)
--
Nyt pakkaamaan. Palailen asiaan Kokkolasta, jos minulle jää hirveästi luppoaikaa. Muussa tapauksessa kuulette minusta taas, kun olen palannut työreissulta omaan sohvannurkkaani.
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Lauantaileipomuksia: omenabrowniet
Lauantain ratoksi surffailin hieman TasteSpottingissa etsiskelemässä omenareseptejä. Voi luoja, mitä leipomuksia ja millaisia valokuvia blogeista löytyykään.
Olisi tehnyt mieli kokeilla siltä istumalta useampaakin ohjetta, mutta tällä kertaa testaukseen valikoitui Roxana's Home Baking -blogista löytynyt omenabrownie-ohje. Lopputulos muistutti lähes mutakakkua, johon mantelit toivat hieman pureskeltavaa ja omena pehmeää hedelmäisyyttä. Browniehin ei tullut ollenkaan jauhoja, joten tällä ohjeella syntyy helposti gluteeniton tarjottava.
En ruvennut muuttamaan ohjeen mittoja desilitroiksi, kun keittiövaa'alla oli niin helppo punnita oikeat määrät. Omenoiden määrää oli vähän vaikea arvioida. Alkuperäisessä ohjeessa oli 1-2 keskikokoista omenaa. Minä laitoin viisi aika pientä kotimaista omenaa, ja tulin siihen tulokseen, että omenaa olisi voinut ehkä olla pinnalla enemmänkin. Riippuu varmaan myös siitä, miten voimakkaan makuisia omenoita käytät. Omani eivät olleet kovin kirpeitä, joten niitä olisi ehkä voinut olla enemmänkin, jotta maku olisi päässyt vielä paremmin oikeuksiinsa.
Omenabrowniet
160 g suklaata
28 g voita
70 g sokeria
hyppysellinen suolaa
56 g manteleita tai hasselpähkinöitä
4 kananmunaa
5 (melko pientä) kotimaista omenaa
Kuutioi omenat. Sulata suklaa ja voi kattilassa tai mikrossa miedolla lämmöllä. Sekoita ja anna seoksen jäähtyä hieman, jos se on kuumaa. Sekoita joukkoon sokeri ja suola. Rouhi mantelit tai pähkinät ja lisää ne taikinaan. Jos haluat, voit myös käyttä valmista mantelijauhoa. Lisää kananmunat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten.
Vuoraa neliskulmainen vuoka (kooltaan noin 18 x 28 cm) leivinpaperilla ja kaada seos vuokaan. Ripottele päälle omenakuutiot. Painele osa niistä kevyessti taikinan sekaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Levyn ei tarvitse paistua läpeensä kypsäksi, vaan se saa jäädä keskeltä hieman tahmaiseksi.
PS. Laitoin eilen pakastimeen tekeytymään myös omenajäätelöä. Siitä lisää, kunhan olen koemaistanut lopputuloksen :).
torstai 20. syyskuuta 2012
Onnistumisen iloa hevosen selässä
Enhän minä vieläkään Ellin kanssa mitenkään superhyvin pärjännyt, mutta ainakin sain hevosen menemään sinne minne halusin, sitä vauhtia mitä halusin. Oli kiva kuulla opettajankin suusta, että edistystä on tapahtunut. Välillä on ollut itsellä ihan epätoivoinen olo, kun tuntuu ettei tässä kehity ollenkaan.
Tässä puolestaan poseeraavat minun ja ystäväni maastoratsut Dana (vas.) ja Fifill. Kävimme kesäisessä leiripaikassani hieman tölttäilemässä, laukkailemassa ja tuulettamassa aivojamme. Dana oli pienestä koostaan huolimatta aikamoinen voimanpesä. Fifill puolestaan oli elämänsä ensimmäisellä kahden tunnin maastolenkillä, sillä herra on vielä aika nuori.
Tämänpäiväisen ratsastustunnin jälkeenkin oli ihan voittajaolo. Menin hevosella, jonka selästä jouduin alkeiskurssilla tulemaan kesken tunnin alas, kun pelkäsin hevosen vauhtia ja pientä kuumenemista niin paljon. Olen mennyt samalla hevosella näiden muutaman vuoden aikana aina silloin tällöin, mutta koskaan en ole tuntenut oloani niin rentouneeksi kuin tänään. Liikkuihan hevonen edelleen kovaa, mutta se ei haitannut. Loppuraveissa hevonen liikkui niin hienosti ja lennokkaasti eteen, että en olisi malttanut lopettaa ollenkaan.
Onnistumisen iloa. Juuri sitä tarvitsinkin.
maanantai 17. syyskuuta 2012
Kesäkurpitsakesä jatkuu
Kesäkurpitsaa on, vaikka en niitä tänä vuonna edes omaan puutarhaani istuttanut. Onneksi kesäkurpitsan voi muuntaa terveelliseksi (älkää katsoko tuota sokerin määrää) kuivakakuksi. Nappasin ohjeen Sivumaku-blogista, mutta huomasin että se on oikeastaan sama kuin tämä äitiltä joskus saamani ohje (miinus kaaakao, plus pähkinät). Ohjeessa neuvottiin laittamaan taikina kahteen kakkuvuokaan. Minä laitoin yhteen. Tulihan kakusta aika muhkea, mutta hyvin mahtui.
Kesäkurpitsakuivakakku
6 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl kanelia
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
3 kananmunaa
2 dl kasviöljyä
4 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
4 dl raastettua kesäkurpitsaa
2 dl pähkinää hienonnettuna (esim. saksan- tai pekaanipähkinä)
Sekoita jauhot, suola, kaneli, leivinjauhe ja ruokasooda keskenään. Sekoita toisessa kulhossa munat, öljy, sokeri ja vaniljasokeri. Lisää joukkoon jauhoseos. Lisää taikinaan kesäkurpitsaraaste ja pähkinät ja sekoita tasaiseksi. Kaada löysä taikina kakkuvuokaan. Paista uunissa 175 asteessa (kiertoilmauunissa 150 asteessa) n. 50 min tai kunnes kakun keskelle työnnetty tikkuun ei enää tartu taikinaa. Jäähdytä hetki vuoassa ja kumoa lautaselle.
--
Ja sitten tunnustuksiin. Sain Looking for Clementines -blogin Tuulilta post it -tunnustuksen. Aika hienoa. Kiitos, Tuuli :).
(Tunnustus on jo oikeastaan kaikissa lempiblogeissani käynyt, joten taidan jättää sen nyt jakamatta eteenpäin.)
torstai 13. syyskuuta 2012
Omena-rahkapiirakka
Taas on se aika vuodesta, kun omenoita tulee ovista ja ikkunoista. Jotain piti siis keksiä.
Rahka teki omenapiirakasta mukavan mehukkaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka omena perinteisesti kanelilla maustettuna hyvää onkin, tarjosi sitruuna mukavaa vaihtelua. Itse puolitin ohjeen, kun minulla oli vain yksi tölkki rahkaa. Alla olevasta ohjeesta tulee kuitenkin koko pellillinen.
Omena-rahkapiirakka
(pellillinen)
Taikina:
8 dl vehnäjauhoja
3-4 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2-3 tl vaniljasokeria
250 g sulatettua voita/margariinia
Lisäksi:
1 muna
2 dl piimää
Täyte:
10-15 pientä omenaa
2 tlk sitruunalla maustettua maitorahkaa
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
Valmista täyte vatkaamalla munista rakenne rikki ja lisäämällä muut aineet joukkoon. Kuori ja viipaloi omenat.
Sekoita taikinan kuivat aineet kulhossa ja lisää rasvasula. Jaa taikina kahteen osaan, joista toinen voi olla hiukan suurempi ja toinen pienempi. Pienemmästä osasta tulee murupäällinen. Lisää suuremman taikinan joukkoon muna ja piimä ja levitä taikina pellille.
Levitä taikinan päälle omenaviipaleet ja rahkatäyte. Ripottele päälle murumainen taikina. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa noin puoli tuntia.
Ohje hieman muokattu Uskola-blogissa julkaistusta ohjeesta.
Rahka teki omenapiirakasta mukavan mehukkaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka omena perinteisesti kanelilla maustettuna hyvää onkin, tarjosi sitruuna mukavaa vaihtelua. Itse puolitin ohjeen, kun minulla oli vain yksi tölkki rahkaa. Alla olevasta ohjeesta tulee kuitenkin koko pellillinen.
Omena-rahkapiirakka
(pellillinen)
Taikina:
8 dl vehnäjauhoja
3-4 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2-3 tl vaniljasokeria
250 g sulatettua voita/margariinia
Lisäksi:
1 muna
2 dl piimää
Täyte:
10-15 pientä omenaa
2 tlk sitruunalla maustettua maitorahkaa
1 1/2 dl sokeria
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
Valmista täyte vatkaamalla munista rakenne rikki ja lisäämällä muut aineet joukkoon. Kuori ja viipaloi omenat.
Sekoita taikinan kuivat aineet kulhossa ja lisää rasvasula. Jaa taikina kahteen osaan, joista toinen voi olla hiukan suurempi ja toinen pienempi. Pienemmästä osasta tulee murupäällinen. Lisää suuremman taikinan joukkoon muna ja piimä ja levitä taikina pellille.
Levitä taikinan päälle omenaviipaleet ja rahkatäyte. Ripottele päälle murumainen taikina. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa noin puoli tuntia.
Ohje hieman muokattu Uskola-blogissa julkaistusta ohjeesta.
tiistai 11. syyskuuta 2012
Pitsistä
Siitä asti, kun näin tämän kuvan Pinterestissä, minulla on ollut pakkomielle pitsisen kaitaliinan tuunaamisesta. Nyt se on valmis, ja tykkään lopputuloksesta aivan mielettömästi.
Pakko tunnustaa, että äitini teki kyllä tässä kovimman työn, sillä hän metsästi erilaisia virkattuja pitsiliinoja kirpputoreilta, omista kaapeistaan ja muista kätköistä.
On joukossa muutamia pieniä allekirjoittaneen omakätisesti virkkaamia liinojakin.
Liinojen hankkimisen jälkeen kovin työ oli sommittelussa. Asettelin ensin pöydälle isoimmat liinat ja sitten pienempiä liinoja niiden väliin. Ja otin pois ja asettelin ja otin pois ja asettelin...
Liinat on kiinnitetty toisiinsa pienellä pätkällä kalastajanlankaa. Tein nurjalle puolelle vain umpisolmun, joten jos mieli muuttuu, liinat on helppo irrottaa toisistaan.
Lopputulos on tällainen. Liinoja jäi vielä aikamoinen kasa ylikin. Niistä ehkä äidille kaitaliina ja sitten uutta inspiraatiota etsimään... Hmm. Tällainen lampunvarjostin näyttäisi aika kivalta.
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Luottomutakakku
Lauantaina etsiskelin blogistani mutakakun luottoohjetta vain huomatakseni, että sitä ei ole täällä. Miksi ei? Kyseinen ohje on peräisin Trish Deseinen Haluan suklaata -kirjasta, ja se on pelastanut minut monesti, kun en ole keksinyt, mitä leipoisin tai tarjoaisin jälkiruoaksi.
Mutakakun teossa on vaikea epäonnistua, sillä keskustahan saa jäädä aika tahmaiseksi. Koska jauhojen määrä on vähäinen (vai pitäisikö sanoa minimaalinen), kakusta on myös helppo muokata gluteeniton tarjottava.
Suklaakakku fondant Natalian tapaan
200 g tummaa suklaata
200 g voita
3 dl sokeria
5 kananmunaa
1 rkl vehnäjauhoja (tai perunajauhoja)
Sulata suklaa ja voi mikrossa tai vesihauteessa. (Jos käytät mikroa, ei kannata vääntää tehoja ihan täysille, sillä suklaa paakkuuntuu silloin helposti.) Sekoita joukkoon sokeri ja anna seoksen jäähtyä hieman. Lisää kananmunat seokseen yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää lopuksi joukkoon vehnäjauhot ja sekoita, kunnes taikina on tasaista.
Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia ja voitele pohja ja reunat. Kaada taikina vuokaan ja kypsennä noin 20 - 25 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Kakun pinnan pitää olla juuri ja juuri kypsä ja ehkä vähän halkeillut. Kakkua ei saa siis missään nimessä paistaa täysin kypsäksi. Kun tönäiset vuokaa, kakun keskusta saa tutista.
Anna kakun jäähtyä ja levähtää vaikka seuraavaan päivään. Irrota kakku varovasti vuoasta ja tarjoa sen kanssa esimerkiksi vaniljajäätelöä.
Mutakakun teossa on vaikea epäonnistua, sillä keskustahan saa jäädä aika tahmaiseksi. Koska jauhojen määrä on vähäinen (vai pitäisikö sanoa minimaalinen), kakusta on myös helppo muokata gluteeniton tarjottava.
Suklaakakku fondant Natalian tapaan
200 g tummaa suklaata
200 g voita
3 dl sokeria
5 kananmunaa
1 rkl vehnäjauhoja (tai perunajauhoja)
Sulata suklaa ja voi mikrossa tai vesihauteessa. (Jos käytät mikroa, ei kannata vääntää tehoja ihan täysille, sillä suklaa paakkuuntuu silloin helposti.) Sekoita joukkoon sokeri ja anna seoksen jäähtyä hieman. Lisää kananmunat seokseen yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää lopuksi joukkoon vehnäjauhot ja sekoita, kunnes taikina on tasaista.
Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia ja voitele pohja ja reunat. Kaada taikina vuokaan ja kypsennä noin 20 - 25 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Kakun pinnan pitää olla juuri ja juuri kypsä ja ehkä vähän halkeillut. Kakkua ei saa siis missään nimessä paistaa täysin kypsäksi. Kun tönäiset vuokaa, kakun keskusta saa tutista.
Anna kakun jäähtyä ja levähtää vaikka seuraavaan päivään. Irrota kakku varovasti vuoasta ja tarjoa sen kanssa esimerkiksi vaniljajäätelöä.
maanantai 3. syyskuuta 2012
Ei juhlia ilman asianmukaisia koristeita - ja ruokaa
Ihastelin lauantaina syntymäpäiväjuhlissa sankarin askartelemia näyttäviä katosta riippuvia koristeita. Olen törmännyt koristeisiin joskus Pinterestissä, ja minulle kerrottiinkin, että ohje löytyy ainakin Martha Stewartin sivustolta. Näiden tekeminen näyttää kyllä hämmentävän yksinkertaiselta verrattuna lopputulokseen. Pitänee siis kokeilla joskus itsekin.
Tänään oli juuri sellainen perusmaanantai, että jääkaapissa ei ollut viikonlopun jäljiltä yhtään mitään. Kidutinkin itseäni aika monta kertaa päivän aikana muistelemalla (työkaverien ärsytykseksi) ääneen viikonlopun tarjoiluja. Kiitos vielä Eija ja Anna kun saimme vierailla, tulemme varmasti uudestaankin :).
Vadelmilla koristeltu Bailey's-kakkua.
Savulohitäytettä cocktail-piirakoiden päälle. (Tämän reseptin haluan ehdottomasti itselleni.)
Kanapitsaa.
Sipsejä.
Mokkapaloja ja karkkia.
Vein synttärisankarille lahjaksi Kinuskikissa leipoo -kirjan, joten nyt vain vesikielellä odottelemaan, mitä seuraavalla vierailulla on tarjolla :). Synttärityttö voisi kyllä perustaa myös oman blogin. Minä ainakin lukisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)