Fudge this!

Tästä ei fudge paljon överimmäksi voi mennä. Monta sataa grammaa suklaata ja kolme (3!) purkkia kondensoitua maitoa. Mutta tuli tätä sitten aikamoinen satsikin. Ja olihan se tietysti hyvää. 

Onhan nuo palat vielä ihan syötävän söpöjäkin.

Suklaa-piparminttukerrosfudge

1. kerros

240 g tummaa suklaata

1 prk kondensoitua maitoa

2. kerros

220 g valkosuklaata

1 prk kondensoitua maitoa

punaista elintarvikeväriä

piparminttuaromia

3. kerros 

220 g valkosuklaata

1 prk kondensoitua maitoa

Pinnalle:

polkkakaramelleja

Laita yksi purkki kondensoitua maitoa kattilaan ja kuumenna, kunnes se alkaa muuttua hieman sakeammaksi ja kinuskimaisemmaksi (noin 10 minuuttia). Lisää joukkoon paloiteltu suklaa ja kuumenna varovasti miedolla lämmöllä, kunnes suklaa on sulanut. Kaada leivinpaperilla verhotun vuoan pohjalle (omani oli noin 23 x 32 cm, ja tässä fudgesta tuli ainakin hyvän paksuista). 

Toista kerrosta varten keitä jälleen purkki kondensoitua maitoa hieman sakeammaksi, Lisää joukkoon paloiteltu suklaa ja punaista elintarvikeväriä niin, että saat haluamasi sävyn. Kuumenna varovasti, kunnes suklaa on sulanut. Lisää joukkoon myös piparminttuaromi. Näitä on eri vahvuisia, joten parhaan tuloksen saat, kun lisäät ensin vähän, maistat ja lisäät enemmän. Itse jopa yllätyin siitä, miten paljon aromia piti laittaaa, jotta piparminttu oikeasti erottui suklaan seasta. Kaada valmis seos vuokaan edellisen kerroksen päälle.

Kolmatta kerrosta varten keitä purkki kondensoitua maitoa taas hieman sakeammaksi. Sillä aikaa voit rouhia polkkakaramellit (muovipussi ja kaulin tai joku muu keksimäsi tapa). Lisää kondensoidun maidon joukkoon paloiteltu suklaa ja kuumenna, kunnes suklaa on sulanut. Kaada edellisen kerroksen päälle. Ripottele pinnalle rouhitut polkkakarkit. Tässä kannattaa olla nopea, sillä fudgen pinta ainakin minulla jähmettyi niin nopeasti, että muutaman minuutin päästä karkit eivät enää tartu fudgeen. 

Ohje muunneltu tästä A Spicy Perspective -sivuston ohjeesta.

Joulurauhaa

Syksy on ollut kiireinen. Töissä on ollut mielenkiintoisia uusia juttuja, mutta välillä on tuntunut, että niiden lisäksi pääkoppaan ei ole oikein muuta mahtunutkaan. Onneksi on keksitty loistavat työkaverit, ystävät, hevoset, sohvalla löhöily ja kaikenlainen näprääminen, joiden avulla mielensä saa pidettyä virkeänä.

Joulukorteissa pääsi toteuttamaan viimeksi mainittua. Ideana oli jälkeen sarjatuotanto: sapluunan avulla tuputtelin korttipohjille sydämet, joiden annoin kuivua. Sen jälkeen mustasin reunoja vähän tummalla leimasinvärillä. Seuraavaksi olivat vuorossa lumihiutaleet, jotka tein leimasimella, ja loppusilauksena joulurauhaa-teksti ihan vapaalla kädellä kirjoitettuna. Olen kortteihin tosi tyytyväinen, niistä tuli ihan minun näköisiäni :).

Korttien myötä toivottelen kaikille oikein leppoisaa joulunaikaa.

Piparkakku + persimon + sinihomejuusto = nam!

Pari viikkoa sitten tallilla oli aamupalapöydässä tarjolla briejuustoa ja persimonia. Hyvää! Sitten K-kaupan ruokalehdessä suorastaan hehkutettiin piparkakun, persimonin ja sinihomejuuston yhdistelmää, joten ei muuta kuin heviosastolle metsästämään persimoneja. Piparkakkujahan sinihomejuuston kanssa olen syönyt varmaan kuukauden... Joulu, mikä ihana tekosyy.

Ja tästä piparin, persimonin ja Aura-juuston epäpyhästä liitosta tuli kyllä uusi suosikkini. Veikkaan, että joudun vielä muutaman persimonin ennen joulua ostamaan :).

Iltapalan seurana uusinta Mustan tikarin veljeskuntaa. Ei ehkä kovin jouluista luettavaa, mutta ei kai sitä nyt pidä vielä marraskuussa liioitella sen joulun kanssa...

Ketun joulutervehdys

Meidän joulukorteissamme oli tänä vuonna kettuja :). Olen aivan onneton piirtäjä ja taiteellista silmää minulla on suunnilleen saman verran kuin puupökkelöllä, mutta ehkä tuosta nyt ketun tunnistaa. Oli muuten tosi rentouttavaa puuhailla akryylivärien kanssa. Ehkä pitäisi vain useammin tehdä jotain tuollaista, vaikka ei muka osaakaan.

Idea kortteihin ei ole omani vaan napattu Paperikaupan tytöltä. Törmäsin näihin suloisiiin kortteihin joskus marraskuussa ja omat korttisuunnitelmani olivat sen jälkeen oikeastaan lukkoonlyödyt. Toteutus piti kuitenkin jättää viimeiseen iltaan (tai oikeastaan toiseksi viimeiseen, kun luulin että kortit piti postittaa päivää aikaisemmin kuin ne oikeasti pitikään). Minun oli pakko saada omiin kortteihini jotain kimaltavaa, joten koristelin kuuset tuollaisilla tarrakiinnitteisillä akryylitimanteilla. Toivottavasti niistä vielä jokunen oli kiinni kuusessa postimatkan jälkeenkin :).

Nyt tallille joulumaastoon ja sitten joulupuurolle ja saunaan. Oikein mukavaa joulunaikaa kaikille!

Appelsiini-suklaafudge

Joulutervehdys. Siivottu, lahjat paketoitu ja haudalle viety kynttilät. Nyt on aika istahtaa glögilasi kädessä sohvalle. 

Jos jollakulla on vielä joulukarkit tekemättä, niin tässäpä yksi helppo ja nopea ohje. Nämä ehtivät vielä huomiseksi ja lopputulos on sangen maukas :). Saa näitä myöhemminkin tehdä, jos ei enää tänään jaksa. 

Appelsiini-suklaafudge

200 g suklaata

1/2 prk kondensoitua maitoa (prk = 397 g)

1 appelsiinin raastettu kuori

1 dl rouhittuja pekaanipähkinöitä

(1 - 2 tl Cointreau-likööriä)

Paloittele suklaa kattilaan ja kaada kondensoitu maito päälle. Lämmitä miedolla lämmöllä ja sekoittele välillä. Älä kuumenna liikaa, jotta suklaa ei pala pohjaan. Kun suklaa on sulanut, ota kattila pois liedeltä ja lisää seokseen hyvin pestyn appelsiinin raastettu kuori ja rouhitut pekaanipähkinät. Sekoita halutessasi joukkoon myös likööri. 

Levitä fudgeseos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan - itse taittelin vuoan foliosta, kun ei ollut sopivan kokoista tarjolla. Oma vuokani oli noin 15 x 15 cm, mutta jos haluat fudgeista paksumpia, pienennä vuokaa hieman. Laita fudge jääkaappiin jäähtymään. Kun levy on jähmettynyt, leikkaa se sopivan kokoisiksi paloiksi. Nauti ja tarjoa kaverillekin. 

Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä... glögiä?

Opiston jumpan syyslukukausi loppui tänään. Varma merkki siitä, että joulu on tulossa... Joten kotiin kaupan kautta ja glögi tulille. Olo on kyllä edelleen kuumasta juomasta ja joulutortuista huolimatta aika epäjouluinen, mutta ehkä se tästä pikku hiljaa.

Ohjeen nimessä ei kyllä mainita glögiä, mutta se on kuumaa, mausteista ja sitä juodaan jouluna. Ilmiselvää glögiä siis. 

Manhattanin siideri

1 appelsiini

3 cm inkivääriä

7 dl omenamehua

2 rkl hunajaa

3 maustepippuria

4 neilikkaa

4 kanelitankoa

1 1/2 dl amarettoa (mantelilikööriä)

Kuori appelsiini ja inkivääri. Leikkaa viipaleiksi. Pane viipaleet muiden aineiden, paitsi alkoholin, kanssa kattilaan. Keitä 15 - 30 minuuttia. (Keittoajalla voi vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti mausteet maistuvat juomassa. Testaa siis esimerkiksi vartin jälkeen, miltä juoma maistuu, ja jos haluat siitä voimakkaampaa, keitä lisää.)

Siivilöi juoma tai nosta mausteet reikäkauhalla kattilasta ja lisää alkoholi. Kaada laseihin.

Ohje Me Naiset -lehdestä.

Chilillä maustetut vaahterasiirappimantelit

Tykkään vaahterasiirapista. Tykkään suolaisen ja makean yhdistelmästä. Tykkään pienestä tulisuudesta. Tykkään myös napostelusta - no, kukapa ei :). Chilillä maustetuissa vaahterasiirappimanteleissa on siis minun kannaltani aika lailla sopivasti kaikkea.

Fannista ja kanelista bongatussa ohjeessa käytettiin tavallisen paprikajauheen sijaan espanjalaista savupaprikajauhetta, mutta sellaista ei perusmarketin maustehyllyllä osunut silmiin.

Chilillä maustetut vaahterasiirappimantelit

300 g kokonaisia kuorellisia manteleita
5 rkl vaahterasiirappia
1 rkl seesaminsiemeniä
1 tl chilihiutaleita
1/2 tl paprikajauhetta

Paahda manteleita käännellen isolla paistinpannulla keskilämmöllä. Sekoita joukkoon vaahterasiirappi, seesaminsiemenet, chilihiutaleet ja paprikajauhe. Paista seosta välillä sekoittaen noin 5 minuuttia, kunnes seos tummentuu ja muuttuu tahmaiseksi. Levitä mantelit leivinpaperin päälle pellille. Anna jähmettyä. Irrota mantelit toisistaan ja laita tarjolle kulhoon.

Tee-se-itse kermalikööri

Minä en tiennyt, että kermalikööriä voi tehdä itse. Eilen surffailin glögiohjeiden perässä ympäri nettiä ja törmäsin kermaisen viskiliköörin ohjeeseen Dansukkerin sivuilla. Baileys ja muut kermaliköörit ovat suuri paheeni, joten tätä oli ilman muuta testattava.

Helppoahan se oli. Koostumus oli ihanan kermainen ja makukin aika lailla kohdillaan. Ohjeesta poiketen laitoin viskiä vain 25 cl. Kannattaa vähän maistella ja laittaa sen mukaan, mikä vaikuttaa itsestä parhaalta. Meidän kaapista tähän hätään löytynyt viski oli jotain Alkon halvinta mallia, ja uskonkin, että viskimerkkiä vaihtamalla tästä voisi saada vielä parempaa. En siis oikeasti tiedä viskeistä mitään, mutta eiköhän niissäkin jotain makueroja ole :).

Kermainen viskilikööri

3 dl kuohukermaa
2 tl pikakahvijauhetta
3 rkl kaakaotomusokeria
1 tl vaniljasokeria
400 g makeutettua kondensoitua maitoa (eli yksi purkki)
35 cl viskiä (laitoin vain 25 cl)

Sekoita ainekset maitoa ja viskiä lukuun ottamatta kattilassa. Kiehauta. Ota kattila liedeltä ja anna jäähtyä. Lisää joukkoon maito ja viski. Sekoita. Kaada juoma kauniiseen, puhtaaseen pulloon. Sulje ja säilytä jääkaapissa. Viskilikööri on tuoretuote eli se kannattaa käyttää viikon kuluessa valmistuksesta.

Joululahjaksi leipää

Täällä on vielä joulumieli vähän kadoksissa. Stressikäyrä pääsi viime viikolla töissä aika korkeaksi, ja öisin unikin on ollut kadoksissa. Ehkäpä tämä tästä, kun saa muutaman yön nukkua rauhassa ja kodin edes vähän siistimmäksi.

Olen minä kuitenkin vähän joulujuttujakin ehtinyt puuhastelemaan. Pari muuta lahjaksi menevää tekelettä esittelen sitten vasta joulun jälkeen, mutta saaristolaisleivät söpöissä vuoissaan pääsevät estradille jo nyt.

Tein viime vuonna aika monelle lahjaksi saaristolaisleipää, ja tänä vuonna muutama ihminen kyseli sitä jo ennakkoon, joten oli helppo päättää, mitä he minulta saavat. Viime vuonna ongelma oli se, että minulla ei ollut tarpeeksi sopivia vuokia. Leipiä kuitenkin mahtuu kiertoilmauuniin kerralla useampi, ja koska paistoaika on kaksi tuntia, niitä ei oikein viitsi useammassa erässäkään paistaa, tai muuten hommaan saa käyttää koko yön.

Muutama viikko sitten silmiini osui Ideaparkin Iloisessa keittiössä tällaiset söpöt pahviset vuoat. Kätevää, kun leipä on sitten jo valmiiksi pakattukin kauniisti. Vuoat olivat sisäpuolelta sellaista tarttumatonta materiaalia, mutta vähän minua silti epäilyttää, että olisiko vuoat pitänyt sittenkin voidella ja jauhottaa... (Jos joku lahjan jo saaneista on ehtinyt omaansa testata, niin kertokaa miten kävi.)

PS. Saaristolaisleivän ohje on julkaistu blogissani täällä.

Origamijouluvalot

Muutama työkaveri oli käymässä meillä itsenäisyyspäivän aattona. Istuimme iltaa pikkujoulujen ja tupareiden merkeissä. Olemme vasta melkein kolme vuotta asuneet tässä, joten ehkä oli jo aikakin pitää edes jonkinlaiset tuparit :).

Sain lahjaksi aika makeat työkavereiden omin pikku kätösin taittelemat origamijouluvalot. Olin suorastaan liikuttunut tästä vaivannäön määrästä. Kuutioiden taitteluohje on julkaistu Kodin kuvalehdessä 23/2012. Teidän kaikkien netissä surffaajien iloksi työkaverini Lotta on julkaissut taitteluohjeen myös Joulunaikaan-blogissa, joten ei kun taittelemaan. Paperin saatte valita itse. Minun valoissani on käytetty ainakin silmälasimainoksia ja erään nimeltä mainitsemattoman koulutusorganisaation hakijanopasta.

Jouluvalojen lisäksi lahjaan kuului myös Steve ja Megumi Biddlen Origami-kirja. Kirjassa on 34 taitteluohjetta, ja mukana tuli myös kasa paperia. Katsotaan, mikä saan niistä aikaiseksi.

Sitruuna-valkosuklaafudge

Lisää jouluisia karkkeja.

Joka vuosi epäonnistun perinteisen toffeen keitossa, sillä toffeeseos ei ikinä jähmety kunnolla. Ja joka vuosi silti optimistisesti yritän uudelleen. Tänä vuonna yllätys oli suuri, kun toffee onnistui ja vieläpä erittäin hyvin.

Salaisuus piili ehkä siinä, että ohjeessa käskettiin kuumentaa toffeeseosta, kunnes sen lämpötila on 122°C. Kaivoin siis digitaalisen paistomittarin laatikosta ja annoin seoksen kiehua ja kiehua ja kiehua. Hommaa helpotti se, että nyt oli kerrankin joku tavoite, mitä kohti pyrkiä. Yleensä toffeen keitossa on ollut se ongelma, etten ole oikein tiennyt, millaista sen seoksen pitäisi olla, jotta se sitten myös jähmettyisi.

Sitruuna-valkosuklaafudge

1 ½ dl hienoa sokeria
1 ½ dl kuohukermaa
1 dl vaaleaa siirappia
½ tl suolaa
50 g voita
100 g valkoista suklaata
1 sitruuna

Sekoita sokeri, kerma, siirappi ja suola paksupohjaisessa kattilassa. Kiehauta ja keitä ilman kantta, kunnes seos on valmista. Alkuperäisen ohjeen mukaan tähän kuluu noin 15-20 minuuttia, minä keitin omaani ainakin 45 minuuttia. Älä siis huolestu, jos vartin jälkeen ei ole vielä valmista. Jatka sitkeästi keittämistä. Voit testata, onko seos valmista kaatamalla teelusikallisen taikinaa kylmään veteen. Jos seoksesta pystyy pyörittämään sormissa kiinteän ja kovan pallon, se on valmista. Tai sitten voit mitata seoksen lämpötilan paistomittarilla. Fudge on valmista, kun seoksen lämpötila on 122°C. Omalla kohdallani tämä jälkimmäinen keino ainakin toimi. Aika vaihtelee myös sen mukaan, kuinka suuri kattila on. Muista joka tapauksessa sekoittaa fudgeseosta usein.

Ota kattila liedeltä ja anna seoksen jäähtyä hieman. Leikkaa voi kuutioiksi ja lisää se seokseen. Hienonna suklaa ja raasta sitruunan kuori. Lisää myös suklaa ja sitruunan raastettu kuori kattilaan ja sekoita fudgetaikina varovasti tasaiseksi massaksi. Mikäli haluat voimakkaan sitruunan maun, voit puristaa joukkoon myös hieman sitruunan mehua. Kaada seos vuokaan (kooltaan noin 15x20 cm) tasaiseksi kerrokseksi. Anna jäähtyä. Älä leikkaa fudgea paloiksi ennen kuin se on täysin jähmettynyt. Säilytä jääkaapissa.

Ohje Arla Ingmanilta.

Tryffelit (rommilla tai ilman)

Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin nämä tryffelit eivät enää ehdi, mutta kyllä näitä kelpaa maistella muulloinkin. Vaikka kuvassa tryffelit näyttävät epämääräisiltä möykyiltä, maku oli kuitenkin hyvä. Uskokaa pois. Kovin montaa näitä ei pysty syömään, mutta sopivat täydellisesti esimerkiksi jälkiruokakahvin kaveriksi.

Alkuperäisessä ohjeesssa tryffelit maustettiin konjakilla. Minäkin ajattelin käyttää konjakkia. Sitten menin kaapille ja silmäni osuivat Stroh-pulloon. Yllättäen valinta kohdistuikin siis maustettuun rommiin. Muutama minut tunteva voisi tosin sanoa, että tässä ei ollut mitään yllättävää. Terkkuja vain Jyväskylään :). Käyttäkää te siis mitä alkoholia haluatte tai jättäkää se kokonaan pois. Voisin kuvitella myös, että vaikkapa raastettu appelsiinin kuori sopisi mausteeksi paremmin kuin hyvin.

Ohjeessa tryffelimassassa kehotettiin pyörittelemään käsin palloja. Katselin kuitenkin muutama viikko sitten, kun Jamie Oliver pyöritteli tryffelimöykkyjä kahdella lusikalla. Eihän niistä todellakaan tullut kovin pyöreitä, mutta jos ne kelpasivat Jamielle, niin kelpaavat ne minullekin. Enkä tiedä, oliko Jamien tapa edes loppujen lopuksi nopeampi, mutta eipähän tarvinnut sotkea käsiä :).

Tryffelit

140 g laadukasta tummaa suklaata
50 g (1/2 dl) kuohukermaa
30 g suolatonta voita
(1 rkl rommia tai konjakkia)
100 g kaakaojauhetta

Rouhi suklaa pieniksi paloiksi ja kuutioi voi. Kiehauta kerma ja kaada se suklaapalojen päälle. Sekoita, kunnes massa on tasaista ja kiiltävää. Lisää pienet voikuutiot ja rommi/konjakki tai muu haluamasi makuaine ja sekoita taas kiiltäväksi.

Peitä massa kelmulla ja anna sen jähmettyä huoneenlämmössä. Mikäli massa ei tunnu jähmettyvän tarpeeksi, siirrä se jääkaappiin. Muotoile jähmettyneestä massasta pieniä palloja käsin tai lusikoiden avulla ja pyörittele ne kaakaojauheessa. Säilytä valmiita tryffeleitä jääkaapissa, mutta ota ne huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen tarjoilua.

Leppoisaa itsenäisyyspäivän iltaa kaikille!

Suomalainen paperinen joulutähti ohjeen kera

Askartelin viime vuonna suomalaisia paperisia joulutähtiä. Tutoriaali, johon silloin linkitin, ei ole enää saatavilla, ja kommenttiboksissa pyydettiin tähden ohjetta. Kaivelin muistini lokeroita ja sain jonkinnäköisen ohjeen aikaiseksi. Kertokaahan sitten, onnistuiko tähti tämän avulla :). 

Tarvitset: paperia, askarteluveitsen ja sakset, viivottimen, (pika)liimaa

Leikkaa paperista yhteensä kaksitoista samanlevyistä suikaletta. Suikaleet on helppo leikata terävällä askarteluveitsellä viivotinta vasten. Mutta saksillakin onnistuu. Omat suikaleeni olivat noin sentin levyisiä. (Paperi oli kaksipuolista, toivottavasti nuo erilaiset kuvioioinnit eivät hirveästi hämää...)

Puno kuusi suikaletta yllä olevan kuva mukaisesti. Tarkista, että punoskohta on suunnilleen keskellä. Millintarkka ei kuitenkaan tarvitse olla :).

Puno toiset kuusi suikaletta samalla tavoin.

Tässä vaiheessa voit tiputella pikkuisen liimaa noiden punottujen suikaleiden väliin, niin homma pysyy paremmin kasassa. Pikaliima on kätevää, kunhan sitä ei tursota liikaa (kuten minä aina teen). Liimaamisen jälkeen sinulla on tähden molemmat osat valmiina.

Liimaa reunimmaiset suikaleet yhteen yllä olevan kuvan mukaisesti. Niistä tulee tuollaiset sakarat. Keskimmäiset suikaleet jäävät tässä vaiheessa vapaaksi. Tee sama toiselle osalle.

Asettele tähden osat päällekkäin. Vapaana oleva suikale tulee aina toisen osan sakaraa vasten, yllä olevan kuvan mukaisesti.

Liimaa vapaana oleva suikale sakaran keskelle. 

Leikkaa ylimääräiset päät pois ja... Tadaa... Valmis!

Tämä postaus saa luvan toimia myös blogin virallisena joulunavauksena. Alle kaksi kuukauttahan siihen enää on :). 

Kivinen tie

Rocky Road -suklaan reseptejä on varmaan tuhansia. En ole aikaisemmin koskaan kyseistä herkkua tehnyt, mutta tänä jouluna täytyi testata. Vaahtokarkin ja suklaan yhdistelmä toimii :). Oma reseptini oli hyvin yksinkertainen. Muitakin variaatioita tästä täytyy ehkä testata. Jossain lehdessä muistaisin nähneeni ohjeen, jossa käytettiin myös lakritsinpaloja... Niin paljon mahdollisuuksia. 

Rocky Road

260 g suklaata
90 g vaahtokarkkeja
120 g pähkinöitä

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Paloittele vaahtokarkit neljään osaan ja rouhi pähkinöitä hieman veitsellä. Sekoita vaahtokarkit ja pähkinät suklaan joukkoon ja sekoita. Levitä seos voipaperilla vuorattuun vuokaan tai pellille. Tästä annoksesta riittää noin 23 x 23 senttiseen kokoiseen vuokaan.

Jouluiloa!

 

Tämänvuotisten joulukorttieni idea on Pinterestistä. Alkuperäiset ovat ehkä vähän amerikkalaisemman näköiset ja omani vähän yksinkertaisemmat. En oikein osaa vieläkään päättää, olivatko nuo kivat tuollaisenaan vai olisivatko kaivanneet vielä jotain lisää. Mutta turha kai sitä on miettiä, kun kortit ovat toivottavasti jo vastaanottajillaan.

Nyt voi keskittyä ihan muihin asioihin, eli hyvään seuraan ja ruokaan.

Toivottavasti teillä kaikilla on oikein mukava ja rentouttava joulu!

Glögimausteilla kuorrutetut mantelit

Vapaapäivä. Joululahjat ostettu ja paketoitu. Onneksi tällekin asialle oli deadline, niin sain homman hoidettua. Päivällä ehdin myös rentoon joulumaastoon ihanaisella Lorulla.

Ilta ei sitten mennytkään ihan suunnitelmian mukaan. Meinasin tehdä paketteihin kivat pakettikoristeet ja käydä viemässä joululahjan ystävälleni. Sitten pikaliimatuubi räjähti käsissäni (no kun se ei auennut ja sitten vain väänsin ja väänsin kunnes koko tuubi repesi) ja vietinkin illan raaputtaen sen sisältöä irti ruokapöydän pinnasta. Sormissakin on nyt kiva pikaliimakerros, eli sormenpäillä on turha yrittää tunnustella mitään.

Onneksi pikaliimasormillakin sai työnnettyä uuniin pellillisen glögimausteilla kuorrutettuja manteleita. Alkuperäinen ohje on jostain netin syövereistä joskus bongattu, valitettavasti en enää muista mistä.

Glögimausteilla kuorrutetut mantelit

n. 4 dl kuorittuja manteleita
1 munanvalkuainen
1/2 tl kanelia
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl jauhettua kardemummaa
3 rkl ruokosokeria

Vatkaa munanvalkuainen kevyesti vaikkapa käsin vispilällä. Lisää joukkoon mausteet ja sokeri sekä mantelit. Sekoita niin että valkuainen ja mausteet tarttuvat tasaisesti kaikkiin manteleihin. Levitä mantelin leivinpaperin päälle uunipellille.

Paahda 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Sekoita ja anna jäähtyä.

Poroa pöytään

Inspiraation kylmäsavuporolla täytettyihin cocktail-piirakoihin tarjoili viime viikolla ehkä hieman yllättäen työpaikkaruokalamme Amica. Inspiraation vallassa tein pikaisen surffauskierroksen. Netistä löytyi muutamiakin hyvältä kuulostavia reseptejä, mutta valitsemassani viehätti erityisesti tuo piparjuurituorejuusto, joka passasikin mahtavasti yhteen poron kanssa.

Kylmäsavuporotäyte

100 g kylmäsavuporoa (esim. Pirkka poron kylmäsavupaistia)
1/2 punasipuli
1 dl persiljaa
125 g piparjuurituorejuustoa (Cantadou)
1 prk (150 g) ranskankermaa

Silppua persilja ja punasipuli. Leikkaa kylmäsavuporo pieniksi paloiksi. Sekoita kaikki ainekset.

Tarjoile esimerkiksi cocktail-piirakoiden kanssa. Täyte riittää levitettynä noin kolmeenkymmeneen cocktail-piirakkaan. Jos pursotat täytteen, sitä kuluu ehkä vähän enemmän. Koristele piirakat persiljalla. Hyvältä täyte maistui muuten myös saaristolaisleivän kanssa.

Resepti hieman muokaten poimittu Kinuskikissalta.

Suomalainen paperinen joulutähti

Törmäsin surffaillessani Finnish Paper Star -nimiseen tutoriaaliin. Pakkohan sitä oli päästä kokeilemaan. Näytti ensi silmäyksellä monimutkaiselta, mutta olikin yksinkertainen. Askarteluun meni ehkä vartti.

Mikäli tähden teko kiinnostaa, kannattaa vilkaista linkin takaa löytyvää ohjetta. Se on englanninkielinen, mutta pelkkien kuvien avullakin selviää. Edit 30.10.2012: Tutoriaali ei ole enää saatavilla, joten julkaisin oman kuvallisen ohjeistukseni tähden tekoon täällä.

Viime vuonna askartelin vähän toisenlaisia paperisia joulutähtiä. Tällaiseen ohjeen löydät esimerkiksi Katja askartelee -blogista.

Ohje: paperinen joulupallo

Huolimatta torstaisista mahtavista nyyttäripikkujouluista tämä työviikko on imenyt minusta kaikki mehut. Olin kotona tänään vähän ennen viittä ja nukuin kevyet kolmen tunnin päiväunet. Kotipizzaruokailun jälkeen ajattelin nyt vielä rasittaa hieman aivojani tämän paperisen joulupallon ohjeen kirjoittamisella.

Itse löysin englanninkielisen kuvallisen ohjeen (yllätys yllätys) Pinterestin kautta The Creative Place -blogista. Jos muuten kaipaatte nätimpiä ohjekuvia, kannattaa vilkaista alkuperäistä ohjetta.

Yhteen pallon tarvitset
- paperia, josta voi leikata 15 suikaletta, jotka ovat kooltaa noin 1,3 cm x 10,2 cm
- kaksi haaraniittiä.

1. Leikkaa paperi suikaleiksi (noin 1,3 cm x 10,2 cm). Olen muuntanut mitat suoraan tuumista, siksi noin oudot luvut. Tarvitset 15 suikaletta.

2. Kokoa suikaleet nipuksi ja rei'itä nippu molemmista päistä (noin puolenn sentin etäisyydeltä paperin päästä). Jos sinulla ei ole tarpeeksi pientä rei'ittäjää, voit käyttää myös esim. parsinneulaa.

3. Tarkista, että kaikki suikaleet ovat nipussa samoin päin. Pistä kumpaankin päähän tekemästäsi reiästä pieni haaraniitti. Paina haaraniitin päät tiukasti auki, jotta niitit pysyvät paikoillaan.

4. Nippu näyttää sen jälkeen tältä.

5. Taivuta alin suikale väärin päin nippuun alla olevassa kuvassa näkyvällä tavalla. Saatat joutua pyöristämään nippua painamalla sitä peukalolla ja etusormella niittien kohdalta vähän pallomaiseksi, jotta tämän ensimmäisen käännön saa tehtyä sujuvasti. Tässä vaiheessa näyttää siis aika oudolta, mutta tämän jälkeen pallo alkaa muodostua melkein kuin itsekseen.

6. Pyöristä nippua taas pallomaiseksi painamalla niittien kohdalta peukalolla ja etusormella. Toisella kädellä liu'uta nipun toiseksi alin suikale ensimmäisen viereen. 

7. Tee tämä kaikille nipun suikaleille alimmasta ylimpään. Lopuksi voit vielä hieman järjestellä palloa, jotta suikaleita on tasaisesti koko matkalla.

Kommentoikaa, jos pallon teko ei onnistu tämän perusteella. Yritän auttaa.

Elinalle kiitokset kuvausjärjestelyavusta. (Huonosti hoidetut kynnet ja kuivat kynsinauhat kuvissa ovat kyllä bloggaajan omat.)

Tampereen joulutorilla

Viikonloppuna avattiin jälleen Tampereen joulutori. Piipahdimme siellä sunnuntaina lumisateessa. Joulutori on laajentunut ensimmäisistä vuosista, ja tänä vuonna mökkejä onkin jo yli 50. Neljättä kertaa järjestettävä Tampereen joulutori kehuukin nettisivuilla olevansa Suomen suosituin ja perinteisin :). Täytyy kyllä sanoa, että olin jopa vähäsen yllättänyt siitä, miten kiva tunnelma torilla oli.

Torilla on tänä vuonna myyjiä Suomesta ja Saksasta. Mieskin jaksoi kulkea torin läpi suurempia nurisematta, kun teimme pysähdyksen bratwurst-kojulla. Itse tyydyin herkuttelemaan paahdetuilla manteleilla ja cashew-pähkinöillä.

Aamulehden joulukahvilassa kävimme nauttimassa hehkuviinit. Täytyy kyllä sanoa, että  kahvila onnistui olemaan ulkopäin paljon tunnelmallisempi kuin sisältä. Sisällä haisi ihan samalta kuin kaikissa huvialueiden kaljateltoissa kesällä. Mutta onneksi hehkuviini oli hyvää (vaikka olisi voinut olla ehkä vähän vielä kuumempaa) ja sitä sai nauttia myös terassilla.