Kokeileva neuloja onnistuu

Alkuvuosi on ollut vannoutuneen penkkiurheilijan ja neulojan kulta-aikaa. Televisiosta Tour de Skitä tuijottaessa saa uskomattoman paljon aikaiseksi, joten nyt on jotain neulottua esiteltäväksikin.

Tämän hihattoman tunikan lähtökohtana on Mohairmetsä-blogissa neulottu Alpakkametsä-neule. Meillä toimitaan niin, että kun on pakko saada aloittaa uusi neule, napataan korista jotain lankaa ja siihen etäisesti sopivat puikot ja aloitetaan. Mallitilkuista en pahemmin perusta. Ohje oli koolle S, joten lisäsin summanmutikassa muistaakseni pitsimallikerran verran silmukoita yläosaan. Sitten järkeilin, että koska neulon vähän paksummilla puikoilla ja vähän paksummasta langasta, yläosasta saattaa tulla ihan sopiva. Pitsineulehan vielä joustaakin aika hyvin...

Kun olin neulonut yläosaa jonkin matkaa, tajusin, että korista nappaamaani lankaa on vain yksi kerä. Onneksi olin käyttänyt samaa lankaa jo aikaisemminkin eräässä toisessa kokeiluprojektissa, joka odotti purkua. Eli ei kun purkamaan tuota toista työtä. Siitä lankaa vapautui muutama kerä. Sokoksen lankahyllystä löytyi vielä kaksi kerää (ei tietenkään samaa värierää, mutta sitä ei onneksi huomaa).Yläosaa sovitin sentään päälle, ja se vaikutti istuvan hyvin. Helmaosassa tein reilusti lisäyksiä heti ensimmäisillä kierroksilla ja sen jälkeen vielä joka viides kierros. Helmaa neuloessa en jaksanut sovittaa tunikaa päälle, sillä pyöröpuikot olivat niin lyhyet, että olisi pitänyt siirtää osa silmukoista toiselle puikolle, jotta tekele olisi mahtunut päälle... Njääh, liikaa vaivaa, joten neuloin vain helman loppuun ja toivoin parasta.

Ja uskomatonta kyllä, tunikasta tuli oikein hyvä. Oikeastaan juuri sellainen kuin toivoin. Purkaakaan ei tarvinnut kuin kerran muutama kierros. Yleensä neulomuksilleni ei käy näin :). Hihoihinhan lankaa ei sitten enää tietenkään riittänyt, mutta sekään ei oikeastaan haittaa.

Hieman skeptinen olen tämän Novitan langan suhteen, eli mitenhän se kestää kulutusta... Ohjeesta voisi sanoa sen verran, että se oli tosi selkeä ja siinä mielessä mahtava, että yhtään saumaa ei jäänyt ommeltavaksi, kun koko homma neulottiin pyörönä. Huolittelin omassa tunikassani vielä pääntien ja kädentiet virkkaamalla kiinteitä silmukoita, sillä kavennukseni eivät olleet kovin kauniita.

 

Malli: Mohairmetsä-blogin Alpakkametsä (pdf) hieman muokattuna

Lanka: Novita Alpaca Luxus

Kulutus: 5 kerää

Puikot: pyöröt 3,5 mm