Nalleperheen naapurissa

Olemme viettäneet kesälomaa kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla. Eilen iltapäivällä saimme vieraaksemme miehen siskon perheineen. He olivat jo matkalla poikenneet Miljoona Tivolissa. Nopean tankkauksen jälkeen pakkauduimme uudestaan autoihin ja suuntasimmen nalleperheen luo eli Ähtärin eläinpuistoon. Puistoon sai onneksi jäädä kiertelemään vielä lipunmyynnin päättymisen jälkeenkin, joten ei ollut mikään kiire.

Aloitimme kierroksen pienestä kotieläinpuistosta.

 Possut olivat kiinnostavia seurueen pienimmän mielestä.

Sitten eläinpuiston kierrokselle.

Nämä perässä vedettävät kärryt olivat poikien mielestä varmaan melkein puiston paras juttu.

Mieheni herra Liito-orava. Muistaakseni suunnilleen ketun mittoihin laskeutui tämä hyppy.

Isompien esimerkkiä seuraten, mutta ehkä vähän perinteisemmällä tyylillä :).

Mitä poika edellä, sitä kummisetä perässä.

Jäätelökahvi, palautusjuomien kuningas

Olemattomat lihakset eri puolilla kehoani huutavat tällä hetkellä hoosiannaa. Olen viettänyt kaksi päivää islanninhevosten selässä. Ja vielä huominen olisi jaksettava. Mutta elämäni ensimmäinen ratsastusleiri on ollut juuri niin huippu kuin odotinkin :).

Ollaan perehdytty muun muassa islanninhevosten askellajeihin ja ratsastajan kehonhallintaan sekä samoiltu upeissa maalaismaisemissa. Leiripaikka on niin lähellä, että yöksi on päässyt nukkumaan omaan sänkyyn. 

Minä ja Kerttu tänään askellajitunnilla. Kerttu on aika ihana 18-vuotias yritteliäs mamma. Tuo selässä oleva taas näyttää siltä, että sillä ei olisi yhtään kivaa :). Kuva: Leena

Kuten kuvasta voitte päätellä, ratsastus on vakavaa puuhaa eikä hevosta asettaessa ehdi yhtään keskittyä poseeraamiseen :). 

Palautusjuomani päivän rasituksista oli jäätelökahvi. Ensin kuppiin siis ihan tavallinen maitokahvi (no okei, sen verran hifistelin, että vaahdotin ensin kuuman maidon Ikeasta hankitulla superhalvalla maidonvaahdottimella) ja päälle suklaa-nougatjäätelöä. Minttu-suklaakin olisi varmaan toiminut, mutta sellaista makua ei ollut lähikaupassa saatavilla.

Namnam. Tämä on taas sellainen kahvi, jonka minäkin teenjuojana hyväksyn :). Vielä nätimmän siitä olisi tietysti saanut, jos olisi tehnyt jätskistä palloja. Minä vain kohmaisin lusikalla isoja paloja. 

Oli muuten jännittävää, kun tänään jäätelönhakumatkalla lähikaupasta meni sähköt. Siellä oli aivan pilkkopimeää, ja kuulin vain, kun myyjä epätoivoisesti etsi taskulamppua. Onneksi sähkökatkos ei kestänyt ehkä kuin kymmenen sekuntia. Mutta oli aika aavemaista, kun kaikki kaupan kylmälaitteet ja muut hiljenivät.

PS. Näköjään muuten työkaverillani Lotalla on ollut samanlaiset kesälomajuomat kuin minulla. Great minds think alike.

Kölnin kasvitieteellinen puutarha, kasvien kuvaajan paratiisi

Viime sunnuntain vietimme Kölnissä. Teen varmaan kaupungista muutenkin postauksen, mutta ensin kierrokselle Kölnin kasvitieteelliseen puutarhaan.

Kasvitieteellinen puutarha sijaitsee aivan Kölnin eläintarhan vieressä. Sinne pääsee kätevästi päärautatieasemalta ainakin metrolla (pysäkki Zoo/Flora). Puutarhaan ja kasvihuoneisiin ei ole sisäänpääsymaksua. Saksankielentaitoiset voivat kurkata lisätietoja puutarhan omilta sivuilta.

Ruokaa tuokaa

Olen nyt pari iltaa miettinyt, mitä reissujuttuja postaisin. Otin niin hirveästi kuvia, että niistä valitseminen tuntui uuvuttavalta urakalta ja jäin jumiin. Niinpä ajattelin helpottaa tuskaani ja jatkaa reissujuttuja yksinkertaisesti suoraan siitä, mistä jo viimeksi aloitin, nimittäin ruoasta.

Syötiin kyllä koko reissu erittäin hyvin, ja oikeastaan vain kerran osuttiin ravintolaan, jossa ruoka oli vain ihan ok. Tässä siis vähän ruokakuvia ja -tunnelmia Düsseldorfista. Keräsin tänne myös nuo hyviksi havaittujen ravintoloiden nimet ja osoitteet, jos joku sattuisi olemaan sinnepäin suuntaamassa.

Aamupalaa:

Balthasar (Bolker Str. 63)

Useimpina aamuina napattiin jotain aamupalaa rautatieasemien valtavasta valikoimasta. Latte macchiato, mmmm... Yhtenä aamuna ehdimme istahtaa myöhäiselle aamupalalle Balthasarin terassille. Seuraavan kerran jaksoimmekin sitten syödä jotain vasta aika myöhään illalla. Aamiaista tarjoillaan muistaakseni kuuteen saakka, joten tänne ehtiäkseen ei tarvitse nousta hirveän aikaisin.

Ruokaa:

The Libanon Restaurant (Berger Str. 19)

Erittäin onnistunut ensikosketus libanonilaiseen ruokaan. Menut olivat valtavan isoja, mutta eivät hirvittävän kalliita. Mielestäni juuri hyvä tapa tutustua uuteen ruokakulttuuriin, kun ei tarvinnut itse pähkäillä yksityiskohtaisesti, mitä tilaisi. Tai siis mehän kyllä ensin pähkäiltiin, kun ei ihan tajuttu menu-kokonaisuuksien ideaa... Mutta sitten todettiin, että oli mahtavaa saada maistaa vähän kaikkea.

La Grappa (Berger Str. 2)

Italialaista ruokaa ja italialaisia tarjoilijoita :). Otin pasta-annoksen päivän suositukset -listalta ja se oli hyvää... Jättikatkarapuja, rucolaa, parmesaania ja saksanpähkinöitä. Jälkkäriksi valikoitunut tiramisu oli sekin ehkä yksi parhaista koskaan syömistäni: kostea ja kermainen, mutta ei liian vetinen eikä liian kahvinmakuinen. 

El Lazo (Bolker Str. 11)

Täällä espanjalais-argentiinalaisessa ravintolassa ei juuri monimutkaisilla lisukkeilla kikkailtu. Mutta jos pihvi on oikeasti hyvää, niin miksi se pitäisi haudata kastikekasan alle. Mediumiksi grillattu naudanfile suorastaan suli suuhun. Alkuruoaksi söin gazpacho-keiton, joka oli maukas sekin. Jälkkäreitä ei jaksettu. Palvelua saa ainakin saksaksi, espanjaksi ja englanniksi. Testasimme kaikkia näistä kielistä :).

 Ystäväni pääsi käyttelemään El Lazossa etanapihtejä.

Juomaa:

Mai Tai (Hunsrücken Str. 14-16)

Ei mikään halpa paikka, mutta valtavan pitkä cocktail-lista. Drinkkien ainesosia ei kuvailla tarkasti, joten hieman seikkailumieltä on hyvä olla matkassa :). Pommien määrä juoman nimen perässä kertoi, kuinka paljon alkoholia drinkissä on. Me joimme "yllätykset, joissa on sampanjaa".

Sweetheart (Bolker Str. 32)

Tämä oli suunnilleen ensimmäinen baari, jonka näimme, kun astuimme ensimmäisen kerran metrosta ulos vanhankaupungin kulmilla. Ja koska ulkopuolella oli kyltti, joka lupasi kaikki cocktailit hintaan 3,90 e, istuimme terassille. Pitkä lista, nopea palvelu.

Saanko esitellä, etualalla minun Marilyn Monroeni, jossa oli muistaakseni ainakin Baileysia, rommia, kahvilikööriä, kermaa ja maitoa. Kuulostaa ehkä ällöttävältä, oli hyvää :).

Kölnissä söimme valtavat jäätelöannokset 4D Gelatossa. Ei halpaa, mutta kyllä hintansa väärti. Varsinkin kun ulkona satoi kaatamalla vettä.

Aachenin hevoskilpailussa nautimme välipalaksi flammkuchenin. Tilasimme pitsaa muistuttavan lätyn juustolla ja pepperonilla. Opimme, että saksassa pepperoni voi tarkoittaa myös vihreää jalopeñoa. Ihan hyvää tuo silti oli, eikä onneksi hirvittävän tulista.

Libanon Düsseldorfissa

Terveiset Düsseldorfista. Sää on ollut välillä pilvinen, välillä aurinkoinen, mutta lämmin. Kaupunki on ollut aika erilainen kuin odotin. Sympaattisempi.

Ensimmäisenä iltana osuttiin libanonilaiseen ravintolaan ja koska ruoka oli meille kummallekin uusi tuttavuus, istuimme terassille. Valitsimme neljän ruokalajin menun ja ajattelimme, että saisimme valita esimerkiksi kylmistä alkuruoista yhden mieleisen, lämpimistä alkuruoista yhden ja niin edelleen. Ei se sitten mennytkään ihan niin, vaan menuun kuuluivat kaikki siinä luetellut ruoat. Alkuruokia oli varmaan kymmenen erilaista ja se pöytään kannetun ruoan määrä lähes masensi meidät :). Onneksi muita ruokalajeja tuli sitten vähän maltillisemmin. Mutta hyvää oli ja maha todellakin täyttyi.

Eilinen vietettiin CHIO Aachen -hevoskilpailuissa. Sieltäkin kuvia varmasti luvassa. Nyt aamupalalle. Tschüß!